Browsing by Subject "Rangaistuksen määrääminen"

Tutkielmassa tarkastellaan rangaistuksen määräämisen ja mittaamisen keskeistä kokonaisuutta. Tutkielmassa tarkastellaan yleisiä rangaistuksen mittaamiseen liittyviä periaatteita, kuten tarkoituksenmukaisuus- ja oikeudenmukaisuusperiaatteita, normaalirangaistusasteikkoa ja siitä poikkeamista, sekä korkeimman oikeuden oikeuskäytäntöä rangaistuksen mittaamisesta. Korkein oikeus on 2010-luvulta alkaen pyrkinyt aktiivisempaan ohjausvaikutukseen rangaistuskäytännön ohjaajana ja normaalirangaistusasteikosta luopumiseen suuntaavan oikeuskäytännön viitoittajana. Korkein oikeus antoi vuonna 2011 ennakkopäätöksen, jossa se korosti omaa asemaansa rangaistuksen mittaamisessa ja totesi, että rangaistuksen mittaamisen lähtökohdaksi tulee ottaa korkeimman oikeuden rangaistuskäytäntö. Erityisesti tutkielmassa kuitenkin keskitytään rikoslain 6 luvun koventamis-. lieventämis- ja kohtuullistamisperusteiden syntyyn, kehitykseen, tulkintaan ja systematisointiin. Koventamis-, lieventämis- ja kohtuullistamisperusteet lisättiin rikoslakiin ensimmäisen kerran vuonna 1976. Rikoslain yleisten oppien kokonaisuudistuksen yhteydessä koventamis-, lieventämis- ja kohtuullistamisperusteet vakiinnuttivat paikkansa rikoslain 6 luvun 5, 6, ja 7 §:nä vuonna 2003. Lieventämis- ja kohtuullistamisperusteet ovat pysyneet muuttumattomina siitä saakka. Koventamisperusteita sen sijaan on muutettu useamman kerran myös rikoslain yleisten oppien kokonaisuudistuksen jälkeen, viimeisimpänä vuonna 2022. Myös tulevaisuudessa rikoslain 6 luvun 5, 6 ja 7 §:ä koskevat muutokset tulevat todennäköisesti suuntautumaan nimenomaan koventamisperusteisiin.