Browsing by Subject "Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus valtioiden ja niiden omaisuuden lainkäytöllisestä koskemattomuudesta"

Valtioiden lainkäytöllinen koskemattomuus on vuosisatojen ajan ollut vakiintunut osa kansainvälistä tapaoikeutta. Se vahvistaa periaatteen valtioiden täysivaltaisesta yhdenvertaisuudesta, joka on kansainvälisen oikeudellisen järjestyksen perusta. Viime vuosikymmenten aikana nähty valtioiden lisääntyvä liiketoiminta ulkomailla on vaikuttanut lainkäytöllistä koskemattomuutta ohjaavien perustavanlaatuisten sääntöjen muutokseen ehdottomasta koskemattomuudesta kohti rajoitettua koskemattomuutta. Valtiollisten sijoitusrahastojen viimeaikainen kasvu on muodostanut uudenlaisen haasteen tälle järjestykselle. Sijoitusrahastojen määrän lisääntyminen ja niiden varallisuuden voimakas kehitys on nostanut ne sekä saataviaan perivien yksityisten velkojien että forumvaltioiden oikeuslaitosten valokeilaan, kun ne joutuvat ratkaisemaan uuden kysymyksen valtiollisen koskemattomuuden ulottuvuudesta. Tutkielma tarkastelee sijoitusrahastojen kaksijakoisen roolin jännitettä, joka muodostuu niiden tehtävään valtion varainhoitajana ja kaupallisena sijoittajana ulkomailla. Tarkoitus on selvittää valtion keskuspankkien hallinnoimien sijoitusrahastojen asema mahdollisten pakkotoimenpiteiden kohteena valtiollisen lainkäytöllisen koskemattomuuden kannalta. Tutkielmassa havainnollistetaan valtiollisen koskemattomuuden kehittymistä valtioiden lisääntyvän kaupallisen toiminnan läpi sekä käsitellään niitä oikeuslähteitä, jotka määrittävät valtiollisten sijoitusrahastojen kansainvälisoikeudellista kohtelua. Tutkielmassa analysoitaviin oikeuslähteisiin lukeutuvat yleissopimukset, eritoten YK:n yleissopimus valtioiden ja niiden omaisuuden lainkäytöllisestä koskemattomuudesta sekä sen esityöt, yleiset oikeusperiaatteet, kansallinen lainsäädäntö, oikeuskirjallisuus sekä kansainvälinen ja kansallinen oikeuskäytäntö. Tutkimus osoittaa, että sijoitusrahastojen lainkäytöllinen koskemattomuus on yhä määrittämättä oikeuslähteissä yksiselitteisellä ja yhdenmukaisella tavalla. Valtiokäytännössä voidaan havaita, että kansainvälistä oikeutta soveltavat tuomioistuimet saattavat päättyä päinvastaisiin ratkaisuihin samojen tosiseikkojen pohjalta. Valtiokäytännön pohjalta voidaan kuitenkin tehdä systemaattinen johtopäätelmä kolmesta erilaisesta lähestymistavasta sijoitusrahastojen kohtelussa, riippuen kansallisen lainsäädännön sanelemasta vieraan valtion keskuspankin omaisuuden asemasta sekä siitä, kuinka valtion harjoittama kaupallinen toiminta määritellään.