Browsing by Subject "access to court"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Tutkielmani tarkoituksena on muodostaa pienten asioiden sähköisen menettelyn malli Kanadassa ja Yhdysvalloissa käyttöön otettujen sähköisten tuomioistuinmenettelyiden pohjalta sekä pohtia mallin sopivuutta suomalaiseen oikeusjärjestykseen. Tavoitteena on ensinnäkin selvittää, voisiko pienten asioiden sähköinen menettely olla siirrettävissä suomalaisiin tuomioistuimiin. Lisäksi tarkastellaan, mitä hyötyjä ja haittoja mallista olisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumiselle. Pienten asioiden sähköinen menettely on neliportainen kombinaatiomalli, jonka peräkkäiset vaiheet ovat arviointi, neuvottelu, sovittelu ja oikeudenkäynti. Kyseessä on verkkovälitteinen riidanratkaisumekanismi, jonka kaikki vaiheet ja niihin liittyvä kommunikaatio on keskitetty verkkoalustalle. Mallin merkittävin ero perinteiseen oikeudenkäyntiin on, että menettely alkaa jo ennen asian vireilletuloa tuomioistuimessa. Menettelyn ensimmäisessä portaassa yksinkertaista tekoälyä hyödyntävä arviointityökalu tarjoaa kansalaisille ilmaista oikeudellista neuvontaa. Tuomioistuimen tehtävät laajentuvat informointiin ja konfliktien ennaltaehkäisyyn. Tutkielmassa havaitaan, että tuomioistuimen uusien tehtävien hyväksyttävyyden puolesta puhuu useampi siviiliprosessille asetettu tavoite: markkinoiden vaatimuksiin sopeutuminen, ihmisten käyttäytymistä ohjaavaa vaikutus ja yhteiskuntarauhan ylläpitäminen. Lisäämällä ihmisten tietoa heidän oikeuksistaan riidat tuomioistuimissa eivät lisäänny, vaan ne vähenevät koko yhteiskunnan tasolla. Kääntämällä katseen oikeudellistuneista riidoista konflikteihin, tuomioistuimet voivat järjestää oikeudenhoidon tasapainoisemmalla tavalla siten, että voimavarat riittävät paitsi pienten asioiden myös laajojen ja monimutkaisten riitojen ratkaisemiseen. Lisäksi tutkielmassa havaitaan, että malli voisi edistää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista erityisesti parantamalla tuomioistuinten saavutettavuutta. Käyttäjälähtöisyyden ansiosta menettely voisi olla tarkoituksenmukainen paitsi tuomioistuimelle myös asianosaisille. Pienet riita-asiat eivät enää jäisi laajojen riitojen jalkoihin, vaan niitä voitaisiin ratkaista pienille asioille suunnitellussa menettelyssä. Menettelyn potentiaalinen heikkous on kuitenkin menettelyllisten oikeuksien heikentyminen. Tuomioistuimeen pääsy ei takaa välttämättä oikeuksiin pääsyä. Pienten asioiden sähköisen menettelyn vaarana on, että käyttäjäystävällisestä oikeudesta ja tuomioistuimen paremmasta saavutettavuudesta tehdään kulissi, jonka taakse kätketään oikeussuojatakeiltaan heikkoa tukkukauppaoikeutta.
-
(2020)Tutkielman tarkoituksena on arvioida pienen intressin riita-asioiden ratkaisemisen toimivuutta kirjallisessa menettelyssä. Metodina käytetään teoreettista ja käytännöllistä lainoppia sekä oikeudellisen siirrännäisen eli transplantin tutkimista. Arvioinnissa sovelletaan lisäksi kattavasti access to justice -tutkimusta. Tutkimus perustuu havainnolle, jonka mukaan oikeudenkäymiskaari ei nykyisellään sisällä pienille riita-asioille sopivaa menettelytapaa minkä myötä prosessikynnys on kohonnut kestämättömän korkeaksi. Tutkimuksessa selvitetään kirjallisen valmistelun käyttömahdollisuuksia ja sitä, voidaanko käytön laajentamisella vastata nykyisiin pieniä riitoja koskeviin oikeudenkäyntihaasteisiin, kuten menettelyjen pitkittymiseen ja oikeudenkäyntikulujen kohoamiseen. Ongelmaan on ehdottoman tärkeää puuttua, sillä tällä hetkellä monet riidat jäävät tuomioistuimen ulkopuolelle liian korkeaksi kohoavien kulujen pelossa. Riita-asian kirjallista ratkaisemista laajennettiin lakiuudistuksella vuonna 2003, jolloin oikeudenkäymiskaaren 5 lukuun lisättiin 27a §. Uudistuksen myötä myös riitaisa asia on ratkaistavissa kirjallisessa valmistelussa, jos riita on laadullisesti riittävän selvä sekä osapuolet ovat antaneet suostumuksensa. Pääsääntönä on kuitenkin oikeudenkäymiskaaren mukaan edelleen jokaisen oikeus saattaa asiansa käsiteltäväksi suullisessa istunnossa. Suullisuuden vaatimus perustuu EIS 6(1) artiklaan sekä PL 21 §:ään. Perustuslaintasoisuudesta johtuen suullisuuden periaatteesta ei voida lähtökohtaisesti joustaa, ja tämä aiheuttaa haasteita kirjalliselle menettelylle. Tutkielmassa analysoidaan EIS 6(1) artiklan ja PL 21 §:n säännösten suhtautumista asian ratkaisemisen laajentamiseen yhä enemmän kirjallisen menettelyn suuntaan. Kuulemisperiaate ja oikeus suulliseen käsittelyyn vaikuttavat estävän menettelyn kategorisen siirtämisen kirjalliseen muotoon ennalta vahvistettujen riidan intressien kohdalla. Pienen intressin riita-asioiden ratkaisemisen keventäminen vaatii siten analyysin keskittämistä toisiin ratkaisutapoihin, joiden kautta kyettäisiin turvaamaan perusoikeuksien ja prosessitavoitteiden toteutuminen kirjallista valmistelua tehokkaammin. Teoriaosan loppupuolella esitellään vaihtoehtoisia tapoja pienen intressin riitojen ratkaisemiseksi. Hyvänä esimerkkinä toimii Norjan pienten asioiden oikeudenkäyntimenettely, johon ohjataan noin 15.000 euron intressin alle jäävät riidat. Norjan mallissa menettelyn sujuvoittamiseen, nopeuttamiseen ja kustannusten alentamiseen on puututtu kevennetyn suullisen menettelyn kautta sekä asettamalla muutoksenhaun edellytykseksi valitusluvan myöntäminen. Suomea jo osittain koskettava eurooppalainen vähäisten vaatimusten menettely on käytettävissä jäsenmaiden välisissä rajat ylittävissä riidoissa. Eurooppalainen prosessi perustuu Suomen mallin tapaan menettelyn kirjallisuuteen, mutta asiamieskuluihin on puututtu vakiolomakkeiden kautta, jotka mahdollistavat menettelyyn osallistumisen ilman lakimiehen apua. Kummassakin menettelytavassa on lähtökohtana tavoite, jossa maallikot voivat ajaa asiaansa ilman lainoppineen edustusta. Tätä on tarpeen tavoitella myös kotimaisesti. Analyysin myötä tutkimuksessa saavutetaan lopputulos, jossa todetaan tehokkaimpana oikeudenkäyntikuluihin puuttumisen tapana olevan 2-3 tuntia kestävän kevennetyn suullisen menettelyn järjestäminen vakiolomakkeiden pohjalta. Prosessikynnystä saadaan laskettua ja taattua jokaiselle pääsy oikeuteen mahdollistamalla asian ajaminen itse ilman lakimiestä, tiivistämällä asian käsittely mahdollisimman tehokkaaksi paketiksi ja asettamalla tiukka seula muutoksenhaulle. Tutkielman lopussa esitetään johtopäätökset analyysin pohjalta. Tämän lisäksi tuodaan esiin ideoita, joilla tutkimusta voisi jatkaa tai laajentaa.
Now showing items 1-2 of 2