Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "alkoholi"

Sort by: Order: Results:

  • Kallio, Tuomas (2020)
    Alkoholin etämyynnin oikeustila on ollut epäselvä Suomessa jo vuosia. Erilaiset viranomaisohjeet, oikeuskäytäntö ja laintasolta puuttuva alkoholin etämyynnin kielto ovat hämärtäneet asian tulkintaa. Sosiaali- ja terveysminiseriö (STM) aloitti alkoholilain muuttamisen ja alkoholin etämyynnin nimenomaisen kieltämisen alkoholilaissa ja asiasta notifioitiin Euroopan unionin komissiota kesällä 2018. Komissio antoi lausuntonsa asiasta syksyllä 2018, jonka jälkeen STM luopui lakihankkeesta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voiko Suomi kieltää alkoholin etämyynnin EU:n sisämarkkinoilla. Pohdin tutkimuksessani, mitä eri vaihtoehtoja Suomella on epäselvän etämyyntikysymyksen ratkaisemiseksi. Käyn myös läpi 2018 voimaan tulleen uuden alkoholilain (1102/2017) keskeisimmät uudistukset alkoholin etämyyntiä koskien. Tämän perusteella arvioin, miten uusi alkoholilaki on vaikuttanut etämyynnin oikeudelliseen tilanteeseen ja EU:n suhtautumiseen Suomen alkoholipolitiikan tavoitteita, alkoholimonopolia ja alkoholin etämyynnin kieltoa koskien. Tutkimusmetodinani olen käyttänyt lainopillista metodia ja eurooppaoikeuden osalta olen tehnyt teleologista laintulkintaa. Tutkimusmateriaalina olen käyttänyt Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, oikeuskirjallisuutta, yksittäisiä kotimaisia oikeustapauksia, lainvalmisteluaineistoa, EU:n perussopimuksia, asetuksia ja direktiivejä sekä kotimaisia lakeja ja viranomaisohjeistuksia. Näiden perusteella olen koonnut oleellisen asiaa koskevan eurooppaoikeuden ja tuonut esille perustellun käsitykseni alkoholin etämyynnin kieltämisen mahdollisuuksista. Tutkimukseni perusteella alkoholin etämyynnin täyskielto ei olisi EU-oikeuden mukainen. Varsinkaan mietojen alkoholijuomien osalta kieltäminen ei minusta olisi mahdollista. Väkevien alkoholijuomien etämyynnin kielto saattaisi olla perusteltavissa ihmisten elämän ja terveyden suojelulla, mutta tämänkin toimenpiteen oikeasuhtaisuuden osoittaminen tavoiteltuun päämäärään nähden voisi hyvinkin osoittautua Suomelle mahdottomaksi, johtuen alkoholin etämyynnin pienestä osasta alkoholin kokonaiskulutukseen nähden. Etämyynnin valvominen esimerkiksi luovutuspisteillä olisi EU:n sisämarkkinoiden tavaroiden vapaata liikkuvuutta vähemmän rajoittava toimenpide, ja täten täyskieltoa käyttökelpoisempi vaihtoehto. Alkoholin saatavuuden lisääminen alkoholilain uudistuksella ei ainakaan parantanut Suomen mahdollisuuksia kieltää alkoholin etämyyntiä EU:n näkökulmasta.
  • Loukkaanhuhta, Anne (2020)
    Raskaudenaikainen päihteidenkäyttö on globaali ongelma ja voi vahingoittaa sikiön tervettä kehittymistä erittäin vakavasti. Suomessa raskaudenaikainen päihteiden, erityisesti alkoholin, käyttö on todettu sikiön kehityshäiriöiden merkittävimmäksi yksittäiseksi syyksi ja ainoaksi, joka olisi täysin ennalta ehkäistävissä. Alkoholi vaurioittaa sikiön elinten kehittymistä läpi raskauden ja kaikkein vakavimmin vaurioituneet lapset diagnosoidaan ns. FAS-lapsiksi. Tämän pro gradu -tutkielman lähtökohta on tarkastella syntymättömän lapsen oikeutta terveyden suojaan. Lähestyn tätä aihetta sikiön perustavanlaatuisten oikeuksien näkökulmasta suhteessa odottavan äidin itsemääräämisoikeuteen. Tarkastelen tilannetta ennen kaikkea raskaana olevan naisen tahdonvastaista hoitoa koskevien edellytysten täyttymisen näkökulmasta erityisesti Suomen perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta syntymättömältä lapselta puuttuvan oikeussubjektistatuksen huomioiden. Tämän vuoksi tutkielmani lähdeaineisto on säädöspainotteinen. Tutkimukseni rakentuu pääasiallisesti ongelmakeskeiselle lainopille, jonka lähtökohta on raskaudenaikainen alkoholinkäyttö ja sen aiheuttamat vauriot. Lainopin lisäksi tutkimuksessani on myös oikeuspoliittisen de lege ferenda -tutkimuksen piirteitä. Pyrin kartoittamaan mahdollista ratkaisumallia, jolle oikeudellinen sääntely voisi tulevaisuudessa perustua. On epäilemättä sikiön ja pitkällä tähtäimellä äidinkin etu, että sikiön tervettä kehittymistä pystytään suojelemaan siinäkin tilanteessa, jossa äidin oma tahdonvoima ei siihen riitä. Tämän lisäksi sikiön terveen kehittymisen suojelu on myös yhteiskunnan etu. Elämä on oikeushyvistä se kaikkein tärkein ja luovuttamattomin. Terveyden suojelu on samalla myös elämän suojelua. Sikiön elämän suojan rinnalle tulisi tulevaisuudessa nostaa sikiön terveyden suoja. Ihmisarvo on ihmisoikeuksista tärkein ja kaikkien ihmisoikeuksien perusta. Myös syntymättömällä lapsella on ihmisarvo, jota on kyettävä suojelemaan lainsäädännöllisin instrumentein sivistysvaltiossa, joka on sitoutunut kunnioittamaan kaikkia ihmisoikeuksia.