Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "biodiversiteetti"

Sort by: Order: Results:

  • Korhonen-Pereira Coutinho, Jenni (2020)
    Valtamerien biodiversiteetti vaikuttaa koko maailman elollisen luonnon hyvinvointiin ja on äärimmäisen tärkeää myös ihmiskunnalle. Nykyisillä kansainvälisillä ympäristösopimuksilla ei ole onnistuttu tehokkaasti estämään lajien häviämistä ja ekosysteemien tuhoutumista. Biologisen monimuotoisuuden eli biodiversiteetin suojeleminen ja kestävä käyttö on erityisen haastavaa aavalla merellä, missä vastuu biodiversiteetin suojelusta on hajaantunut useille globaaleille ja alueellisille toimijoille ilman, että suojelutoimintaa valvoisi tai ohjaisi mikään kansainvälinen instrumentti tai toimija. Tässä tutkielmassa tarkastellaan aavan meren biodiversiteetin suojelun ja kestävän käytön hallinnollisen säädöskehyksen nykytilaa, haasteita, ja tulevaisuutta. Tutkimuskysymyksenä on, mitä haasteita aavan meren biodiversiteetin suojelun ja kestävän käytön hallinnollisessa säädöskehyksessä on, pystyykö kehitteillä oleva merioikeusyleissopimuksen alainen täytäntöönpanosopimus aavan meren suojelemisesta ja kestävästä käytöstä (BBNJ-sopimus) vastaamaan näihin haasteisiin ja mitä vaihtoehtoja se tähän antaa. Pääasiallinen tutkimusmetodi on yhteiskuntaoikeudellinen metodi. Lisäksi tutkimuksessa käytetään lainopillista metodia sekä kriittisiä metodeja. Tutkielma alkaa perehtymisellä aavan meren biodiversiteetin käsittelyyn kansainvälisessä oikeudessa. Tämän jälkeen perehdytään ja tutkitaan aavan meren biodiversiteetin suojelun ja kestävän käytön sääntelyn säädöskehyksen hallinnollisia haasteita. Tämän jälkeen perehdytään kehitteillä olevaan aavan meren biodiversiteetin suojelusopimukseen ja sopimusneuvotteluihin sekä siihen, miten uusi sopimus pyrkii vastaamaan aavan meren biodiversiteetin hallinnollisen säädöskehyksen haasteisiin. Viimeisessä luvussa tarkastellaan vielä mahdollisen syvemmän muutoksen tarvetta kansainvälisessä ympäristöoikeudessa ja aavan meren suojelussa. Neuvoteltavana oleva aavan meren biodiversiteettisopimus pyrkii luomaan globaalin hallinnollisen regiimin, jonka avulla pystytään luultavasti yhdistämään paremmin eri toimijat ja luomaan yhteisiä tavoitteita ja tehostamaan suojelutoimintaa. Se ei kuitenkaan anna selvää vastausta siihen, miten alueellisten ja sektorillisten toimijoiden välistä yhteistyötä käytännössä parannetaan. Alueellisten ja sektorillisten toimijoiden sekä sopimusvaltioiden välinen yhteistyö ja koordinaatio on myös ongelma, johon sopimus ei anna täysin selkeää vastausta. Sopimuksesta ei käy tarpeeksi selvästi ilmi velvollisuus aavan meren biodiversiteetin suojeluun ja kestävään käyttöön, eikä se tuo tarpeeksi kunnianhimoisesti esiin merten suojeluun liittyviä periaatteita. Kalastukseen ei tämän hetkisen kehityksen perusteella tulla ottamaan erityisemmin kantaa BBNJ-sopimuksessa.
  • Laukkanen, Olli (2022)
    Tutkielmassa arvioidaan ilmastolain (609/2015) kaltaisen kansallisen puitelainsäädännön hyödyntämistä luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin turvaamiseksi. Aihetta ei ole aiemmin käsitelty kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa. Tarkasteltua lakia nimitetään biodiversiteettilaiksi (BD-laiksi). Ihmistoiminnan aiheuttamaa luonnon monimuotoisuuden häviämistä eli luontokatoa ei ole onnistuttu pysäyttämään kansallisella tai ylikansallisella tasolla, vaan luontokato etenee osin kiihtyvällä tahdilla. BD-lain tarpeellisuutta ja soveltuvuutta arvioidaan ympäristön tilan, biodiversiteettiä koskevan säädösympäristön sekä osin myös ilmasto-oikeudellisen tutkimuksen perusteella. Luontokadon ohella ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ympäristöongelma, joka edellyttää laaja-alaisia muutoksia yhteiskunnan eri aloilla. Ilmasto-oikeudelliset puitelait ovat yleistyneet maailmalla vastaamaan tarpeisiin ilmastopolitiikan laaja-alaisuudesta, johdonmukaisuudesta, pitkäjänteisyydestä, tietoperusteisuudesta ja hyväksyttävyydestä. BD-lailla voitaisiin tavoitella vastaavia biodiversiteetin turvaamiseen liittyviä hyötyjä, minkä arvioimiseksi työssä kartoitetaan myös ilmastonmuutoksen ja luontokadon välisiä liittymäkohtia, yhtäläisyyksiä ja eroja. Tutkielmassa BD-lain mahdollisten toteutustapojen arviointia tukee oikeusvertaileva katsaus, joka kattaa Norjan, Ranskan ja Japanin ”biodiversiteettilait”. Lisäksi BD-lain toteutustapojen arvioinnissa hyödynnetään ilmasto-oikeudellisia puitelakeja koskevaa kirjallisuutta. Lopuksi tutkielmassa arvioidaan BD-lain suhdetta muuhun lainsäädäntöön käyttäen esimerkkinä luonnonsuojelulakia (1096/1996), joka on parhaillaan uudistettavana. Tutkielmassa tarkastellaan BD-lain ja luonnonsuojelulain välisiä soveltamisalakysymyksiä, kytkemismahdollisuuksia sekä tiettyjen säännösten vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Tutkielman johtopäätöksenä BD-laki vaikuttaa tarpeelliselta ja soveltuvalta keinolta biodiversiteettiä turvaavan sääntelyn kehittämiseen. Samalla se on vain yksi vaihtoehdoista sääntelyn kehittämiseksi, eikä ilmastolakia suinkaan voida yksioikoisesti toisintaa BD-laiksi, koska ilmiöt eroavat toisistaan. Tutkimusnäyttö puitelakien vaikutuksista on yhä vähäistä niin ilmasto-oikeudessa kuin biodiversiteettioikeudessa. BD-laki voitaisiin toteuttaa sisällöllisesti eri tavoin, ja valinnat toteutustapojen välillä yhdessä lain toimeenpanon kanssa määräisivät lain vaikutukset. Tärkeää on järjestää BD-lain ja muun lainsäädännön suhde tavalla, joka mahdollistaa riittävän tehokkaan biodiversiteettiä turvaavan vaikutuksen, kun oikeutta tarkastellaan kokonaisuutena. Säädössuhteiden konkreettinen arviointi edellyttää pitemmälle jalostunutta ehdotusta BD-lain sisällöstä ja tietoa luonnonsuojelulainsäädännön kokonaisuudistuksen lopputuloksesta. Jatkossa luontokadon pysäyttämiseksi on arvioitava biodiversiteettiä turvaavan sääntelyn kehitystarpeita ja vaihtoehtoja avoimesti ja perusteellisesti. Tutkielma avaa oven monitieteiselle jatkotutkimukselle, jossa arvioidaan BD-lakia suhteessa muihin sääntelyn vaihtoehtoihin ottaen huomioon myös ylikansallinen kehitys. Tämän mahdollistamiseksi on tärkeää ryhtyä yksityiskohtaisemmin määrittelemään BD-lain vaihtoehtoisia toteutustapoja ja BD-lain suhdetta muuhun oikeuteen.