Browsing by Subject "corporate governance"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2023)Den 5 januari 2023 trädde Europaparlamentets och rådets direktiv 2022/2464 om ändring av förordning (EU) nr 537/2014, direktiv 2004/109/EG, direktiv 2006/43/EG och direktiv 2013/34/EU vad gäller företagens hållbarhetsrapportering (nedan CSRD-direktivet efter den engelska översättningen ”Corporate Sustainability Reporting Directive”) i kraft. CSRD-direktivet innebär omfattande förändringar beträffande bolagens hållbarhetsrapporteringsskyldigheter och syftar till att genom en ökad rapporteringstransparens skapa bättre förutsättningar att uppnå det klimatmål som unionen förbundit sig till, det vill säga att uppnå klimatneutralitet år 2050. Hållbarhetsrapportering kan sammanfattas såsom ett rapporteringsförfarande för information gällande miljö, sociala frågor, mänskliga rättigheter samt bolagsstyrningsfrågor. Direktivet breddar tillämpningsområdet väsentligen i jämförelse med tidigare reglering och utökar samt specificerar på samma gång också kraven för den rapporterade informationens innehåll, format och även granskning. Via hållbarhetsrapportering ämnar man främja en transparent marknad där såväl investerare, kunder, anställda som borgenärer har god insyn i bolagets hantering av hållbarhetsfrågor och även har möjligheter att jämföra dessa faktorer olika bolag emellan. Transparens är en av grundkärnorna i corporate governance, det vill säga det system som reglerar hur ett bolag styrs och kontrolleras, och genom en hög transparens ämnar man minska informationsasymmetrin mellan exempelvis ledningen och bolagets ägare, något som annars föranleder bland annat betydande övervakningskostnader. Avhandlingen syftar till att redogöra för hållbarhetsrapporteringens bakgrund, innebörd och syfte samt dess reglering utgående från det nya CSRD-direktivet. Vidare ämnar avhandlingen diskutera transparens inom corporate governance som fenomen, för att slutligen diskutera hållbarhetsrapporteringens roll i att främja en god transparens gällande hållbarhetsfrågor. Man kan konstatera att CSRD-direktivet medför betydande förändringar som träffar alla delar av bolagens hållbarhetsarbete, och i viss mån kan direktivet anses medföra mer än bara hållbarhetsrapportering i sin renaste form. Genom att dels utöka rapporteringskraven men också införa en enhetlig europeisk rapporteringsstandard ökas jämförbarheten mellan olika hållbarhetsrapporter vilket främjar transparensen på ett betydande sätt. Dessutom innebär de i och med direktivet införda kraven på granskning av en oberoende tredje part synnerligen viktiga fördelar ur en transparenssynvinkel eftersom hållbarhetsinformationen för första gången kommer att kvalitetsgranskas, och trots att granskningskraven inte helt når upp till de som idag gäller för finansiell information har ett stort steg framåt tagits i frågan.
-
(2022)Tutkielman tarkoituksena on selvittää pörssiyhtiön hallituksen toimivaltaa kestävän yritystoiminnan toteuttamisessa ja edistämisessä. Kestävässä yritystoiminnassa on kysymys planeetan kantokyvyn rajoissa toteutettavasta yritystoiminnasta, jonka lomassa huomioidaan yrityksen toiminnan vaikutuksia talouteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Erityisesti kansainvälisessä kontekstissa toimiviin pörssiyhtiöihin kohdistuu nykyään yhteiskunnan suunnalta enenevissä määrin kestävään yritystoimintaan liittyviä odotuksia. Näitä odotuksia ei ole enää syytä sivuuttaa, vaan katse on suunnattava kohti kestävämpää polkua. Yhtiön hallituksen katsotaan omaavan parhaat mahdollisuudet ohjata yritystoimintaa kestävämpään suuntaan. Yritysten onkin hallituksen johdolla kyettävä integroimaan kestävyys osaksi liiketoimintaansa, mitä voidaan pitää edellytyksenä kestävämmille ja kilpailukykyisemmille yrityksille. Tutkielmassa kartoitetaan pörssiyhtiön hallituksen toimintaa määrittävää sääntelyä, joka luo pohjan toimielimen toimivallalle myös kestävän yritystoiminnan osalta. Sääntely koostuu pääosin osakeyhtiölain hallitukselle asettamista yleisistä tehtävistä sekä johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuuksista. Lojaliteettivelvollisuuden ytimen muodostamalla yhtiön edulla ja sen edellyttämällä yhtiön toiminnan tarkoituksen mukaisella toiminnalla on tutkielman aiheen kannalta merkittävä rooli. Hallituksen toimivalta kestävän yritystoiminnan toteuttamisessa riippuu pitkälti mainittujen suhtautumisesta yritystoiminnan kestävyyteen. Corporate governance -sääntelyllä ja erityisesti siihen sisältyvillä koodeilla on myös merkittävää vaikutusta hallituksen toimivallan määrittelyn suhteen. Koodien taustalla vaikuttavilla ajatuksilla katsotaan olevan yhteys siihen, miten niiden ohjaama hallituksen toimivalta suhteutuu kestävään yritystoimintaan. Tämän osalta tutkielmassa on vertailun vuoksi käsitelty hallinnointikoodin ohella myös mm. muiden Pohjoismaiden vastaavia koodeja. Suomen pörssiyhtiöiden toimintaa ohjaa hallinnointikoodi, joka perustuu osakkeenomistajakeskeiselle mallille. Osakeyhtiölain sääntely perustuu niin ikään kyseiselle mallille ja tätä ilmentää erityisesti yhtiön voitontuottamistarkoitus. Näin ollen pörssiyhtiön hallituksen toimivalta on pitkälti osakkeenomistajakeskeisyyden värittämää. Osakkeenomistajakeskeisyyden osalta katsotaankin, että se muodostaa merkittävimmän esteen kestävälle yritystoiminnalle. Mainittu perustuu siihen, että osakkeenomistajakeskeisyyteen liittyvä osakkeenomistajien etujen korostaminen voi hämärtää hallituksen tosiasiallista toimivaltaa kestävän yritystoiminnan osalta. Tätä korostaa myös se, ettei hallituksen toimintaa määrittävä sääntely lähtökohtaisesti huomioi kestävää yritystoimintaa tai siihen liittyviä tekijöitä. Tutkielmassa on hahmotettu pörssiyhtiön hallituksen toimivallan rajoja ja sitä, miten ne suhteutuvat kestävään yritystoimintaan. Hallituksen toimivallan osalta on nostettu esiin niitä mahdollisuuksia, joita voimassa olevan sääntelyn voidaan katsoa tarjoavan kyseiselle toimielimelle kestävän yritystoiminnan osalta. Osakkeenomistajakeskeisyys vaikuttaa kuitenkin tällä hetkellä kaikkeen hallituksen toimintaan ja siten tutkielmassa on myös selvitetty keinoja, joilla osakkeenomistajakeskeisyyttä voidaan taklata.
-
(2021)Tämä tutkielma käsittelee rahanpesun ehkäisemistä ja etenkin raportointivelvollisten yritysten ja yksityissektorin roolia siinä. Tutkielma käsittelee rahanpesua yleistasolla, moderneja rahanpesun muotoja, ja vaikutuksia yhteiskunnalle. Tämän lisäksi tutkielma esittelee EU-lainsäädäntöä aiheeseen liittyen erityisesti EU:n neljättä, viidettä ja kuudetta rahanpesudirektiiviä, ja niiden asettamia vaatimuksia. Tutkielma esittelee ja arvioi yritysten AML-compliance prosesseja kuten asiakkaan tunnistamista, riskiarvion tekemistä, tilitapahtumien seurantaa sekä epäilyttävien tapahtumien raportointia. Tämän lisäksi, tutkielma arvioi rahanpesun ehkäisemistä corporate governance – näkökulmasta, sekä arvioi compliance-prosessista syntyviä kuluja sekä riskejä yrityksille, sekä näiden perusteella rahanpesun ehkäisemisen tehokkuutta. Johtavatko nämä varsin tiukat vaatimukset ja korkeat compliance-kulut tehokkaaseen lopputulokseen? This master’s thesis discusses and analyzes the topic of anti-money laundering, and especially the role of obliged entities and private sector. The thesis will introduce the general topic of money laundering, its modern methods, impact to the society and why preventing money laundering is of utmost importance. The thesis will present the relevant EU legislation, from which the obligations for obliged entities spring from, mainly, the fourth, fifth and sixth anti-money laundering directives. In addition to presenting the phases of companies’ compliance processes such as know your customer, risk assessment, transaction monitoring and suspicious activity reporting, the thesis will analyze the issue from a point of view of corporate governance and evaluate the costs and risks for obliged entities, and on the basis of these, the efficiency of the framework and process for prevention of money laundering. Do strict requirements towards obliged entities and their high compliance costs lead to an efficient result in preventing money laundering.
-
(2021)Suomen valtiolle ei ole lainsäädännöllä asetettu nimenomaista tehtävää harjoittaa liiketoimintaa tai toimia osakkeenomistajana. Tästä lähtökohdasta huolimatta, valtion suoraan ja välillisesti omistamien pörssilistattujen osakkeiden yhteenlaskettu arvo oli 5.5.2021 noin 37,6 miljardia euroa. Valtion yhtiöomistukset muodostavat merkittävän osan Suomen kansallisvarallisuudesta ja ovat toistuvasti esillä julkisessa keskustelussa. Valtion omistajuus ja siihen liittyvät kysymyksenasettelut ovat samanaikaisesti äärimmäisen kansallinen ja universaali aihealue. Tutkielmassa tarkastellaan valtion yhtiöomistukseen kohdistuvaa sääntelykehikkoa osakkeenomistajien aktivoimiseen pyrkivän stewardship-doktriinin valossa. Tarkoituksena on tunnistaa valtion omistajuuteen kohdistuvasta sääntelystä stewardship-doktriinille ominaisia piirteitä. Pyrkimyksenä on nähdä, esimerkiksi UK Stewardship Coden ja SHRD II-muutosdirektiivin (EU 2017/828) muodossa corporate governance -keskusteluun viime vuosikymmenen aikana tuotu, omistajalähtöistä hallinnointia korostava paradigma, valtio-omistajan toiminnan lähtökohtiin kuuluvana tekijänä Toimiessaan omistajana, valtio asettaa itsensä julkisena toimijana yksityiseen ympäristöön. Sen omistajuuden toteuttamisen perustana toimii yhtiöomistuksia koskevaan päätöksentekoon ja omistajaohjaukseen sovellettavana yleislakina omistajaohjauslaki (1368/2007). Tämän lisäksi valtioon omistajana kohdistuu yhtiö-, arvopaperimarkkina- ja julkisoikeudellista sääntelyä. Tutkielma lähestyy corporate governancea sen laajassa merkityksessä ja pyrkii hahmottamaan sen dynaamisena ja kontekstuaalisena ilmiönä, joka toimijakohtaisesti muotoutuessaan laajenee käsittämään valtion omistajuuteen kohdistuvan sääntelyn kokonaisuutena, jota verrataan osakeyhtiölain (624/2006) muodostamaan, oletettuun kuvaan osakkeenomistajasta ja osakkeenomistajan asemasta suhteessa yhtiön hallintoon. Tutkielmassa esitetyn näkemyksen mukaan valtion omistajuuden voidaan katsoa ilmentävän stewardship-doktriinille ominaisia lähtökohtia. Tämä ilmenee niin omistajaohjauslain soveltamisalasta, joka antaa valtion yhtiökohtaiselle omistukselle alarajan, ja on siten omiaan vaikuttamaan valtion toimintaan omistajana kuin valtion omistajapolitiikkaa toteuttavasta omistajapoliittisesta periaatepäätöksestä, joka logiikaltaan ja sisällöltään vastaa stewardship-doktriinin yhteydessä laajasti käytettyjä ohjausvälineitä.
Now showing items 1-4 of 4