Browsing by Subject "diskurssianalyysi"

Parisuhdeväkivalta on ollut Suomessa ongelma pitkään. Rikoslain kokonaisuudistuksen ja kansainvälisten velvoitteiden myötä 1990-luvulta alkaen on tehty muutoksia parisuhdeväkivallan kriminalisoimiseksi. Lisäksi muutoksia on tehty uhrien aseman parantamiseksi ja heidän suojelemiseksensa. Tutkimukseni tarkastelee lainsäädäntömuutoksia parisuhdeväkivallan kriminalisoimiseksi vuosina 1990–2023. Menetelmänä työssäni käytän oikeushistoriaa, jonka avulla pyrin vastaamaan siihen, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet näihin muutoksiin ja pohdin, miksi muutoksia ei ole saatu aikaan jo aikaisemmin? Lisäksi käytän diskurssianalyysia menetelmänä selvittääkseni, miten parisuhdeväkivallasta puhutaan tuomioiden perusteilla ja miten tämä voi vaikuttaa käsityksiin parisuhdeväkivallasta ilmiönä. Keskeinen syy muutosten aikaansaamiselle on ollut kansainväliset velvoitteet. Suomi sitoutui Euroopan ihmisoikeussopimukseen (SopS 63/1999) vuonna 1989 ja käsitys valtion velvollisuudesta turvata oikeuksien täysimääräinen toteutuminen on muuttunut ja valtioilta voidaan edellyttää aktiivisia toimia oikeuksien toteuttamiseksi. Suomi sitoutui vuonna 2015 voimaan tulleeseen Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan ja väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (SopS 53/2015). Myös asenteet yhteiskunnassa ovat kokeneet merkittävän muutoksen tutkimuksen tarkastelujaksolla. Naisasialiikkeen roolia ilmiön esille tuomisessa ei voida väheksyä. Parisuhdeväkivalta- termiä ei edelleenkään esiinny tuomioistuinten käyttämässä kielessä, vaan terminä käytetään lähisuhdeväkivaltaa. Korkeimman oikeuden tuomioista tehtyjen diskurssianalyysien pohjalta voidaan huomata myös tuomioistuinten osaltaan luovan sosiaalista todellisuutta sekä toisaalta ottavan vaikutteita kulttuuristamme ja yhteiskunnastamme. Tuomioistuimet omaavat korkean auktoriteettiaseman yhteiskunnassamme, joten niiden käyttämillä termeillä ja ilmaisulla voi olla merkitystä parisuhdeväkivaltaan ilmiönä myös laajemmin.