Browsing by Subject "edellytys"

Lakiin kirjaamattoman oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa kehittyneen edellytysopin mukaan, sopimuspuolen sopimukselle asettamien olosuhteiden kehittymistä koskevien edellytysten osoittautuessa virheellisiksi sopimussuhteen päätäntähetken jälkeisen olosuhdemuutoksen seurauksena, voi edellytysopin soveltamisvaatimusten täyttyessä edellytysten raukeaminen saada sopimuksen sitomattomuuteen johtavia oikeusvaikutuksia. Jotta edellytysten raukeamiselle voitaisiin sopimuspuolten välisessä suhteessa antaa merkitystä, tulee edellytyksen täyttää olennaisuuden, havaittavuuden sekä yleisen riskinjaon näkökulmaan liitettävät vaatimukset. Edellytyksille annettavaan merkitykseen on sopimusoikeudessa perinteisesti suhtauduttu varauksellisesti, sillä edellytyslähtöinen sopimuksen kirjaimesta irtautuminen muodostaa merkittävän poikkeuksen modernin markkinatalouden kulmakivenä pidettävästä pacta sunt servanda -periaatteesta. Edellytysten raukeamisen poikkeusluontoisuudesta huolimatta on edellytyksillä katsottu olevan välillisesti merkitystä ennen muuta sopimusten tulkinnassa sekä suoritusesteperusteiden arvioinnissa. Vastaavasti viimeaikaisessa korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä KKO 2012:1 on sopimuksen sitovuutta koskeva asia ratkaistu perinteisesti muissa Pohjoismaissa vahvemman jalansijan saaneen edellytysopin sisältöä mukailevasti. Olosuhteiden muuttumiseen perustuvalla edellytysten raukeamiselle voidaankin kansallisesti katsoa olevan tosiasiallinen mutta jokseenkin kapea-alainen asema sopimusoikeudessa itsenäisenä sopimuksen pätemättömyys- tai purkuperusteena. Tutkielmassa selvitetään edellytysoppiin perustuvan edellytysten raukeamisen soveltamisvaatimusten ja oikeusseuraamusten soveltumista modernissa liikesopimussuhteessa, jossa edellytysopin homogeenisten arviointikriteereiden asemesta tarkastellaan ja selvitetään liikesopimuksessa huomioitavien ominaispiirteiden vaikutuksia edellytysopin sovellustilanteiden kontekstissa. Liikesopimuksen vakiintuneiden sopimuksen korostuneen sitovuuden, sopimuspuolilta edellytettävän lojaliteetin, sopimuspuolten ammattimaisuuden, laajan sopimusvapauden, sopimustyypin sääntelemättömyyden sekä laaja-alaisesti noudatetun sopimuksen kirjallisen muodon piirteiden voidaan tutkielmassa esitetysti katsoa vaikuttavan edellytysopin soveltumisen sekä oikeusseuraamusten arviointiin. Edellytysopin kokonaisvaltaisen aseman selvittämiseksi liikesopimussuhteessa tarkastellaan tutkielmassa myös edellytysten raukeamiseen tilanteisiin kytkettävien muiden suoritusvastuuseen tai sopimuksen sitovuuteen vaikuttavien seuraamusten kuten OikTL 36 §:n oikeustoimen sovittelu sekä yleisen suoritusesteopin suhdetta edellytysten raukeamiseen ja näiden keskinäistä etusijajärjestystä liikesopimusten kontekstissa. Tutkielman erityiskysymyksenä tarkastellaan lopuksi markkinatalouden hintamuutosten asemaa edellytysten raukeamisen perusteena sekä tämän soveltuvuutta liikesopimussuhteen aikaisena olosuhdemuutoksena. Vaikka eritoten tavanomaiseen hintojen kehittymiseen on suhtauduttu sopimusoikeudessa sopimuksen sitovuudesta poikkeamisessa varauksellisesti, voidaan oikeuskirjallisuuden sekä -käytännön valossa merkitystä ennen muuta antaa sopimussuhteen aikaiselle ennakoimattomalle ja poikkeukselliselle hintojen muuttumiselle.