Browsing by Subject "edellytysoppi"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)Tiivistelmä Tiedekunta: Oikeustieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Oikeustieteen maisterin koulutusohjelma Opintosuunta: Velvoiteoikeus Tekijä: Meri-Sisko Pihlajamaa Työn nimi: Motiivierehdys sopimuksen pätemättömyysperusteena Työn laji: OTM-tutkielma Kuukausi ja vuosi: Syyskuu 2022 Sivumäärä: XIII+70 Avainsanat: motiivierehdys, ilmaisuerehdys, oikeuserehdys, edellytysoppi, tahtoteoria, kunnianvastainen ja arvoton menettely, pätemättömyysperuste Ohjaaja tai ohjaajat: Petra Sund-Norrgård Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Tiivistelmä: Motiivierehdys tarkoittaa tilannetta, jossa sopimuksen osapuoli on sopimusta valmisteltaessa muodostanut tahtonsa virheellisten käsitysten perusteella. Motiivierehdyksestä ei ole säädetty lain varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (oikeustoimilaki, OikTL) kolmannessa luvussa, jossa säädetään sopimuksen sitomattomuuteen johtavista pätemättömyysperusteista. Yksi tällainen pätemättömyysperuste on OikTL 32.1 §:n mukainen ilmaisuerehdys, jossa erehdys kohdistuu tahdon ilmaisemiseen. Lakiin kirjattuna ilmaisuerehdyksen asema on oikeudessamme erilainen motiivierehdykseen verrattuna, jolla ei pääsääntöisesti ole katsottu olevan oikeudellista merkitystä. Tästä pääsäännöstä huolimatta muualla lainsäädännössä, edellytysopissa sekä oikeuskäytännössä on motiivierehdykseksi luokiteltaville tilanteille annettu merkitystä sopimuksen sitovuutta arvioitaessa. Motiivierehdyksen todellinen merkitys on oikeudessamme näin ollen täsmentämätön. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisin perustein motiivierehdys voi johtaa sopimuksen pätemättömyyteen. Jotta tähän tutkielman pääasialliseen tutkimuskysymykseen voitaisiin vastata, tarkastellaan tutkielmassa motiivierehdyksen merkitystä petollisen viettelyn (OikTL 30 §), kunnianvastaisen ja arvottoman menettelyn (OikTL 33 §) sekä sopimuksen sovittelun (OikTL 36 §) mukaisissa tilanteissa. Lisäksi arvioidaan motiivierehdyksen suhdetta edellytysoppiin ja sen merkitystä sellaisessa oikeustoimilain ulkopuolisessa lainsäädännössä ja oikeusperiaatteissa, joissa voidaan katsoa olevan kyse motiivierehdyksen mukaisista tilanteista. Edelleen tutkielmassa hahmotellaan itsenäisen motiivierehdysnormin mahdollisuutta ja tarpeellisuutta nykyoikeudessamme. Edellä mainittujen seikkojen tarkastelussa tulkinta-apua haetaan muiden Pohjoismaiden sekä Saksan oikeudesta, kuten myös kansainvälisistä sopimusoikeudellisista periaatekokoelmista. Yksi keskeisimmistä tutkielman johtopäätöksistä on, ettei motiivierehdystä koskeva pääsääntö ole erityisen vahva, vaan motiivierehdys saa sopimussidonnaisuuden suhteen merkitystä moninaisten perusteiden kautta. Tästä näkökulmasta katsottuna itsenäinen motiivierehdysnormi eivät näyttäydy tarpeellisilta. Liian myönteinen suhtautuminen motiivierehdyksen vaikutuksellisuuteen ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, jotta voitaisiin varmistua oikeusvarmuuden ja vaihdannan intressin toteutumisesta.
-
(2023)Lakiin kirjaamattoman oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa kehittyneen edellytysopin mukaan, sopimuspuolen sopimukselle asettamien olosuhteiden kehittymistä koskevien edellytysten osoittautuessa virheellisiksi sopimussuhteen päätäntähetken jälkeisen olosuhdemuutoksen seurauksena, voi edellytysopin soveltamisvaatimusten täyttyessä edellytysten raukeaminen saada sopimuksen sitomattomuuteen johtavia oikeusvaikutuksia. Jotta edellytysten raukeamiselle voitaisiin sopimuspuolten välisessä suhteessa antaa merkitystä, tulee edellytyksen täyttää olennaisuuden, havaittavuuden sekä yleisen riskinjaon näkökulmaan liitettävät vaatimukset. Edellytyksille annettavaan merkitykseen on sopimusoikeudessa perinteisesti suhtauduttu varauksellisesti, sillä edellytyslähtöinen sopimuksen kirjaimesta irtautuminen muodostaa merkittävän poikkeuksen modernin markkinatalouden kulmakivenä pidettävästä pacta sunt servanda -periaatteesta. Edellytysten raukeamisen poikkeusluontoisuudesta huolimatta on edellytyksillä katsottu olevan välillisesti merkitystä ennen muuta sopimusten tulkinnassa sekä suoritusesteperusteiden arvioinnissa. Vastaavasti viimeaikaisessa korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä KKO 2012:1 on sopimuksen sitovuutta koskeva asia ratkaistu perinteisesti muissa Pohjoismaissa vahvemman jalansijan saaneen edellytysopin sisältöä mukailevasti. Olosuhteiden muuttumiseen perustuvalla edellytysten raukeamiselle voidaankin kansallisesti katsoa olevan tosiasiallinen mutta jokseenkin kapea-alainen asema sopimusoikeudessa itsenäisenä sopimuksen pätemättömyys- tai purkuperusteena. Tutkielmassa selvitetään edellytysoppiin perustuvan edellytysten raukeamisen soveltamisvaatimusten ja oikeusseuraamusten soveltumista modernissa liikesopimussuhteessa, jossa edellytysopin homogeenisten arviointikriteereiden asemesta tarkastellaan ja selvitetään liikesopimuksessa huomioitavien ominaispiirteiden vaikutuksia edellytysopin sovellustilanteiden kontekstissa. Liikesopimuksen vakiintuneiden sopimuksen korostuneen sitovuuden, sopimuspuolilta edellytettävän lojaliteetin, sopimuspuolten ammattimaisuuden, laajan sopimusvapauden, sopimustyypin sääntelemättömyyden sekä laaja-alaisesti noudatetun sopimuksen kirjallisen muodon piirteiden voidaan tutkielmassa esitetysti katsoa vaikuttavan edellytysopin soveltumisen sekä oikeusseuraamusten arviointiin. Edellytysopin kokonaisvaltaisen aseman selvittämiseksi liikesopimussuhteessa tarkastellaan tutkielmassa myös edellytysten raukeamiseen tilanteisiin kytkettävien muiden suoritusvastuuseen tai sopimuksen sitovuuteen vaikuttavien seuraamusten kuten OikTL 36 §:n oikeustoimen sovittelu sekä yleisen suoritusesteopin suhdetta edellytysten raukeamiseen ja näiden keskinäistä etusijajärjestystä liikesopimusten kontekstissa. Tutkielman erityiskysymyksenä tarkastellaan lopuksi markkinatalouden hintamuutosten asemaa edellytysten raukeamisen perusteena sekä tämän soveltuvuutta liikesopimussuhteen aikaisena olosuhdemuutoksena. Vaikka eritoten tavanomaiseen hintojen kehittymiseen on suhtauduttu sopimusoikeudessa sopimuksen sitovuudesta poikkeamisessa varauksellisesti, voidaan oikeuskirjallisuuden sekä -käytännön valossa merkitystä ennen muuta antaa sopimussuhteen aikaiselle ennakoimattomalle ja poikkeukselliselle hintojen muuttumiselle.
Now showing items 1-2 of 2