Browsing by Subject "edunvalvontavaltakirja"

Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia määräyksiä vahvistetuissa edunvalvontavaltuutuksissa on ollut. Edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) mukaisella edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi etukäteen varautua tulevaan toimintakykynsä menetykseen antamalla määräyksiä asioidensa hoidosta. Valtuuttaja voi antaa määräyksiä muun muassa siitä, kenet hän haluaa asioitaan hoitavan, millaisia asioita valtuutettu saa hoitaa ja millä tavalla asioita on hoidettava. Laki asettaa edunvalvontavaltuutusta koskevalle valtakirjalle raamit, mutta lähtökohtaisesti valtuuttaja voi määritellä edunvalvontavaltuutetun oikeudet ja velvollisuudet haluamallaan tavalla, koska edunvalvontavaltuutus perustuu valtuuttajan yksityisoikeudelliseen tahdonilmaisuun. Erityisen kiinnostuksen kohteena tutkielmassa on se, millä tavoin valtakirjoissa on hyödynnetty edunvalvontavaltuutukseen liittyvää potentiaalia varsinkin verrattuna holhoustoimesta annetun lain (442/1999) mukaiseen edunvalvontaan. Osana tutkielmaa tarkastellaan myös valtuuttajaan ja valtuutettuihin liittyviä seikkoja sekä sitä, miltä valtuutuksen antajan läheisten oikeusasema näyttäytyy vahvistettujen edunvalvontavaltuutusten perusteella. Tutkielmassa yhdistetään lainopillinen ja empiirinen tutkimusmetodi. Lainopillisen tutkimuksen avulla selvitetään edunvalvontavaltuutusta koskevan oikeusjärjestyksen sisältö. Empiirisen tutkimusmetodin käyttö liittyy siihen, että tutkielmassa analysoidaan pääosin laadullisesti 300 vahvistettua edunvalvontavaltuutusta sekä niihin liittyvät edunvalvontavaltuutettujen vahvistamishakemukset. Tutkimusaineiston analyysissä kävi ilmi, että vahvistetuissa edunvalvontavaltuutuksissa ei aina käytetty hyväksi sitä potentiaalia, joka edunvalvontavaltuutukseen oikeudellisena instituutiona liittyy. Varsinkin valtuutetun edustusvallan määrittelyyn sekä esteettömien varavaltuutettujen nimeämiseen liittyi seikkoja, joihin edunvalvontavaltuutuksella voisi varautua entistä paremmin. Edunvalvontavaltuutuksen yksityisoikeudellisesta luonteesta johtuen sillä voitaisiin edunvalvontaan verrattuna vieläkin joustavammin varmistaa myös valtuuttajan läheisten tiedonsaantioikeudet sekä antaa muita valtuutettua sitovia määräyksiä asioiden hoitamisesta