Browsing by Subject "ehkäisevä toimeentulotuki"

Perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä oikeutta välttämättömään toimeentuloon toteuttaa käytännössä toimeentulotuki. Lainsäädännössä toimeentulotuki jakautuu perustoimeentulotukeen sekä ehkäisevään ja täydentävään toimeentulotukeen. Toimeentulotuesta annetun lain 27 §:n 1 momentin mukaan toimeentulotuen saamisen edellytyksenä on vakinainen oleskelu Suomessa. Kuitenkin toimeentulotukilain 27 §:n 2 momentin mukaan kiireellisessä tilanteessa jokaisella maassa oleskelevalla henkilöllä on oikeus saada tukea välttämättömän avun turvaamiseksi siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon vaarannu. Tällainen kiireellisissä tilanteissa myönnettävä toimeentulotuki on ollut määrältään huomattavasti pienempää kuin vakinaisesti oleskelevalle myönnettävä toimeentulotuki. Toimeentulotukilain mukaan oleskelun vakinaisuutta tulee arvioida yksilöllisesti jokaisen hakijan kohdalla. Viranomaistasolla ja oikeuskäytännössä on kuitenkin ollut osin ristiriitaisia näkemyksiä siitä, mikä arvo oleskeluluvalle tai sen puuttumiselle on annettu oleskelun vakinaisuuden tarkastelussa. Toimeentulotuen toimeenpano jakautuu Suomessa Kelan ja hyvinvointialueiden sosiaalitoimen välille. Kiireellisissä tilanteissa myönnettävän toimeentulotuen osalta ei ole säädetty siitä, kumpi taho sitä ensisijaisesti myöntää. Kela ja hyvinvointialueet vaikuttaisivat ohjeistavan asiasta osin ristiriitaisesti. Epäselvyys vastuunjaosta voi johtaa tuen saannin viivästymiseen, hakijoiden pallotteluun viranomaisten välillä tai jopa putoamiseen viimesijaisen tuen piiristä. Tutkielmassa tarkastellaan kiireellisissä tilanteissa myönnettävän toimeentulotuen lainsäädännöllistä pohjaa ja systemaattista asemaa toimeentulotuen kokonaisuudessa sekä sitä, mitä tämä tukimuoto tyypillisesti sisältää, miten sen toimeenpano jakautuu ja mitä ongelmia vastuunjaossa esiintyy. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten kiireellisissä tilanteissa myönnettävän toimeentulotuen henkilöllistä soveltamisalaa on määritetty viranomaisohjeistuksen ja oikeuskäytännön kautta.