Browsing by Subject "globaali hallinta"

Oikeusvaltioperiaate on saavuttanut vakiintuneen konstitutionaalisen aseman länsimaisissa yhteiskunnissa ja sen tulkitaankin usein olevan yhdessä ihmisoikeuksien ja demokratian ohella liberaalidemokraattisten yhteiskuntien kulmakiviä. Eurooppalaisesta oikeuskulttuurista lähtöisin oleva ajattelu on saanut jalansijaa myös muualla maailmassa, ja oikeusvaltioperiaatteeseen on laajalti vedottu myös erilaisissa globaalin hallinnan instituutioissa. Esimerkiksi Yhdistyneissä kansakunnissa, Euroopan unionissa, Maailmanpankissa ja lukuisissa muissa kansainvälisissä järjestöissä pyritään edistämään oikeusvaltioperiaatteelle perustuvaa yhteiskuntamallia. Oikeusvaltioperiaate on perinteisesti ajateltu velvoittavan lähinnä valtioita niiden oman kansallisen hallinnan järjestämisessä. Tässä tutkielmassa pyritään kuitenkin vastaamaan globaalin hallinto-oikeuden teoriaa soveltaen siihen, voidaanko oikeusvaltioperiaate ulottaa myös globaalin hallinnan tasolle. Globaali hallinta koostuu hyvin erilaisista instituutioista ja toimijoista: kansainvälisestä oikeudesta tuttujen tavanomaisten hallitustenvälisten järjestöjen lisäksi globaalin hallintaan luetaan kuuluvaksi erilaisia sääntelyverkostoja, julkisen ja yksityisen yhteenliittymiä ja jopa kokonaan yksityisiä toimijoita. Näiden instituutioiden käyttämä julkinen valta ei ole yksittäisistä vastuumekanismeista huolimatta systemaattisesti minkään pidäkkeen takana, joten globaalia julkista valtaa koko globaalin hallinnan piirissä rajoittavalle periaatteelle olisi tilausta. Kun Venetsian komission laatiman Oikeusvaltion tarkistuslistan perusteella jaoteltujen osaperiaatteiden (laillisuus, oikeusvarmuus, toimivallan väärinkäytön kielto, yhdenvertaisuus lain edessä ja syrjimättömyys, oikeuden saavutettavuus) pohjalta arvioidaan globaalin hallinnan piirissä käytössä olevia mekanismeja, voidaan tunnistaa paljonkin hyviä käytänteitä, jotka rajoittavat globaalia julkista valtaa suhteessa yksityisten ja toisaalta valtioiden oikeuksiin. Kokonaiskuva kuitenkin on, että toimet eivät ole täysin yhteensopivia kansalliselta tasolta siirretyn oikeusvaltioperiaatteen kanssa. Globaalille oikeusvaltioperiaatteelle on hankala löytää suoraa normatiivista oikeutusta, mutta globaali sitoutuminen ihmisoikeuksiin ja valtioiden suvereniteettiin luo mahdollisen pohjan, jonka päälle globaalia periaatetta voi rakentaa. Huterahkon normatiivisen pohjan ohella globaalin oikeusvaltioperiaatteen haasteiksi muodostuvat globaalin hallinnan ja valtioiden merkittävät rakenteelliset eroavaisuudet ja toisaalta oikeusvaltioperiaatteeseen yhdistyvät käsitteelliset erimielisyydet.