Browsing by Subject "globaali minimivero"

Tässä tutkielmassa tarkastellaan monikansallisten konsernien ja suurten kotimaisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason täytäntöönpanoa Suomessa ja siinä tehtyjen ratkaisujen suhdetta perusoikeuksiin. Sääntelyllä pyritään puuttumaan erityisesti kansainvälisten konsernien verotuskäytäntöihin, joiden avulla ne siirtävät voittojaan lainkäyttöalueille, joilla niitä verotetaan vähän tai ei lainkaan. Käytännössä tämä toteutetaan siten, että konserneja verotetaan vähintään tosiasiallisen 15 prosentin vähimmäisveroasteen mukaisesti riippumatta siitä, missä valtiossa toimintaa harjoitetaan. Vuoden 2024 alusta voimaan astunut laki suurten konsernien vähimmäisverosta (1308/2023) on kuitenkin joutunut kritiikin kohteeksi erityisesti sen monimutkaisuuden, tulkinnanvaraisuuden ja epäselvyyden vuoksi. Tarkastelu toteutetaan arvioimalla Euroopan unionin neuvoston direktiivin (EU) 2022/2523 kansalliseksi implementoimiseksi säädettyä lakia suurten konsernien vähimmäisverosta kriittisestä sekä perusoikeusmyönteisestä näkökulmasta. Tutkielmassa käytetty tutkimusmetodi on pääasiassa oikeusdogmaattinen, ja lisäksi aihetta tarkastellaan veropoliittisesta näkökulmasta. Arviointi pohjautuu pääosin direktiivin implementoimiseksi laadittuun hallituksen esityksen (HE 77/2023 vp) säätämisjärjestystä ja suhdetta perustuslakiin käsittelevässä osiossa korostettuihin seikkoihin sekä niistä lainvalmisteluprosessissa annetuissa asiantuntijalausunnoissa sekä oikeuskirjallisuudessa esitettyihin näkemyksiin. Tutkielma pyrkii osoittamaan, ettei suurten konsernien vähimmäisverosta annetun lain säännökset täytä perustuslain 81 §:n 1 momentissa asetettuja vaatimuksia. Ensinnäkin sääntelyn sisältö ei ole riittävän täsmällisiä ja selkeää, mikä heikentää verovelvollisten oikeusturvaa ja sääntelyn ennakoitavuutta. Myöskään menettelysäännöksissä ei ole onnistuttu tyydyttävällä tavalla huomioimaan verovelvollisten oikeussuojaa. Edelleen OECD:n piirissä laaditun tulkinta-aineiston asema näyttäisi olevan ristiriidassa perustuslain 81 §:n 1 momentin laillisuusperiaatteen kanssa. Lisäksi vähimmäisverotuksen täytäntöönpanoon liittyvä vertaisarviointiprosessi vaikuttaa merkitsevän uudenlaista rajanvetoa lainsäädännön delegointivallan näkökulmasta.