Browsing by Subject "hajautettu autonominen yhtiö"

Lohkoketjuteknologian yleistyminen ja kehittyminen on tuonut mukanaan uusia, mielenkiintoisia oikeudellisia ilmiöitä, kuten älykkäät sopimukset sekä niille perustuvan hajautetun autonomisen yhtiömuodon. Hajautettu autonominen yhtiö on sen osakkeenomistajien ja itse itseään toteuttavien älykkäiden sopimusten avulla hallinnoitu entiteetti. Sen omistus jakautuu sen osakkeita vastaavien tokeneiden haltijoille, joilla on myös osakkeiden omistuksesta seuraava oikeus osallistua yhtiön päätöksentekoon ja saada osuutensa yhtiön tuottamasta voitosta. Hajautetun autonomisen yhtiön toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa sen osakkeenomistajille, ja se voi toimia osittain tai joissain tapauksissa myös kokonaan lainkaan ilman ihmisten vuorovaikutusta. Hajautettujen autonomisten yhtiöiden oikeudellinen asema on epäselvä, mikä hankaloittaa niiden toimintaa monella tavalla. Ne eivät rinnastu mihinkään Suomen lainsäädännössä kattavasti säännellyistä yhtiömuodoista ja niillä ei ole Suomessa oikeussubjektin eikä oikeushenkilön oikeusasemaa. Hajautettujen autonomisten yhtiöiden kanssa samankaltaisin Suomen oikeusjärjestyksen tuntema yhtiömuoto on siviiliyhtiö, jonka oikeusasemaan ne tällä hetkellä rinnastuvat. Siviiliyhtiöitä ei ole Suomessa kattavasti säännelty, vaan siviiliyhtiöksi järjestäytyneiden tahojen välisiä suhteita sääntelee eräistä yhteisomistussuhteista annettu laki (180/1958) sekä sopimusoikeuden yleiset periaatteet. Siviiliyhtiöt eivät ole omistajistaan erillisiä oikeushenkilöitä ja ne eivät voi tehdä omissa nimissään oikeustoimia. Siviiliyhtiön puolesta tehtävät oikeustoimet on tehtävä siten sen yhtiömiesten nimissä. Tarkastelen tutkimuksessani sitä, mihin hajautettujen autonomisten yhtiöiden edustajien toimivalta voi tällä hetkellä perustua Suomessa. Siviiliyhtiön ja siten tällä hetkellä myös hajautetun autonomisen yhtiön puolesta tehdyistä toimista vastaavat toimiin ja niitä koskevaan päätöksentekoon osallistuneet tahot yhteisvastuullisesti. Mikäli hajautettujen autonomisten yhtiöiden osakkeenomistajat haluavat valtuuttaa edustajan toimimaan heidän puolestaan ja heitä sitovasti, on se mahdollista tällä hetkellä toteuttaa ainoastaan siviilioikeudellisella valtuutusoikeustoimella, kuten valtakirjavaltuutuksella, tai erityiseen tai julkiseen ilmoitukseen perustuvalla valtuutuksella. Näiden valtuutuskeinojen hyödyntämiseen liittyy kuitenkin tutkimuksessani tarkemmin eriteltyjä käytännön ongelmia, jotka tekevät niiden hyödyntämisestä epätarkoituksenmukaista esimerkiksi kansainvälisessä liiketoiminnassa.