Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "hajautetun tilikirjan teknologia"

Sort by: Order: Results:

  • Aro, Antti (2022)
    Kryptovaralla tarkoitetaan digitaalisen arvon tai oikeuksien kirjausta, joka voidaan siirtää ja tallentaa sähköisesti käyttäen hajautetun tilikirjan teknologiaa (DLT) tai vastaavaa teknologiaa. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, että millä edellytyksin kryptovara voi olla arvopaperimarkkinalain (AML) 2:1:ssä tarkoitettu arvopaperi. Kysymys on olennainen, koska tällöin kryptovaraan sovelletaan arvopaperimarkkinaoikeudellista lainsäädäntökehikkoa. Kryptovara on AML 2:1:ssä tarkoitettu arvopaperi, jos se täyttää tällaisen arvopaperin yleiset tunnusmerkit. Kryptovara täyttää yleiset tunnusmerkit, jos se on 1) siviilioikeudessa tarkoitettu arvopaperi; 2) vaihdantakelpoinen pääomamarkkinoilla; 3) saatettu tai saatetaan yleiseen liikkeeseen; ja on 4) lajiesineluonteinen. Kryptovara on siviilioikeudessa tarkoitettu arvopaperi, jos se on yksityisoikeudellinen asiakirja, jonka hallinta on sen osoittaman oikeuden käyttämisen välttämätön edellytys. Kryptovara on vaihdantakelpoinen, jos se on siirtokelpoinen ja sen luovutuksensaajaa suojataan velkakirjalain 2 luvun juoksevia velkakirjoja koskevien säännösten tai muiden niitä vastaavien säännösten nojalla. Kryptovaran tulee myös teknisellä tasolla mahdollistaa luovutuksensaajaa suojaavien säännösten antaman suojan toteutuminen. Luovutuksensaajaa suojaavat säännökset eivät voi vaihdantakelpoisuuden osatekijänä tulla korvatuiksi kryptovaran teknisillä ominaisuuksilla. Pääomamarkkinoiksi, joilla kryptovaran tulee olla vaihdantakelpoinen, katsotaan kaupankäynti kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetuilla kauppapaikoilla (mukaan lukien DLT-pilottiasetuksessa tarkoitetussa DLT-pohjaisessa monenkeskisisissä kaupankäyntijärjestelmässä) ja ETA:n ulkopuolella vastaavasti toimivissa kaupankäyntijärjestelmissä. Pääomamarkkinoiden käsitteeseen sisältyvät myös kauppojen sisäisen toteuttajan toteuttamat kaupat. Kryptovara täyttää yleistä liikkeeseen saattamista koskevan yleisen tunnusmerkin, jos sen mahdollisten luovutuksensaajien joukkoa ei ole ennalta määrätty. Lajiesineluonteisuutta koskeva yleinen tunnusmerkki puolestaan täyttyy, jos kryptovara on saatettu tai saatetaan yleiseen liikkeeseen useiden samansisältöisistä oikeuksista annettujen kryptovarojen kanssa. Tässä esityksessä katsotaan, että kryptovarojen luonne ja niiden hyödyntämä teknologia eivät kategorisesti estä yleisten tunnusmerkkien täyttymistä. AML:n arvopaperia koskevan määritelmän tulkitaan tässä esityksessä olevan laaja. Siten keskenään hyvinkin erilaiset kryptovarat voivat olla AML:ssa tarkoitettuja arvopapereita ja siten tulla arvopaperimarkkinalainsäädännön soveltamisen piiriin. Toisaalta huomattava osa kryptovaroista ei täytä määritelmää. Tällaisia ovat esimerkiksi NFT:t ja perinteiset kryptovaluutat. Kryptovaran kategorisoinnilla esimerkiksi tiettyyn kryptovaratyyppiin ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä, kun arvioidaan sen luonnetta AML:ssa tarkoitettuna arvopaperina. Sen sijaan ratkaisevaa on, että täyttääkö tarkasteltava kryptovara AML:ssa tarkoitetun arvopaperin yleiset tunnusmerkit.
  • Teräsvuori, Lauri (2022)
    Vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena rahoitusmarkkinasääntely ja sen valvonta on lisääntynyt. Samalla markkinatoimijat ovat kehittäneet finanssi-innovaatioita erityisesti uusien teknologioiden, kuten hajautetun tilikirjan teknologian, avulla. Hajautetun tilikirjan teknologian kautta on muodostunut kryptovarojen markkinat, joiden koko on kasvanut niin suureksi, että EU:n on täytynyt ryhtyä lainsäädäntötoimiin turvatakseen rahoitusvakauden ja kuluttajansuojan. Samalla EU on halunnut tukea innovaatioita. Vuonna 2020 EU julkaisi digitaalisen rahoituksen paketin, jossa merkittävässä osassa olivat kryptovarojen markkinat -asetus sekä hajautetun tilikirjan teknologiaan perustuvien markkinainfrastruktuurien pilottijärjestelmä (DLT-pilottijärjestelmä). DLT-pilottijärjestelmä on ensimmäinen EU:n laajuinen sääntelyn hiekkalaatikko. Sääntelyn hiekkalaatikko on innovatiivinen sääntelykeino, jonka avulla markkinatoimijat ja lainsäätäjä voivat yhteistyössä kehittää lainsäädäntöä innovatiivisiin tuotteisiin. Sääntelyn hiekkalaatikoiden avulla voidaan luoda uusia sääntelykehyksiä. DLT-pilottijärjestelmän tarkoituksena on luoda sääntelykehys, joka soveltuisi sekä perinteisiin markkinainfrastruktuureihin että DLT-pohjaisiin markkinainfrastruktuureihin. Tässä tutkielmassa on sääntelyteoreettisin keinoin tutkittu, millainen sääntelykeino sääntelyn hiekkalaatikko on, soveltuvatko sääntelyn hiekkalaatikot FinTech-alan sääntelykeinoiksi sekä täyttääkö DLT-pilottijärjestelmä tavoitteensa hajautetun tilikirjan teknologian käyttöönottoon rahoitusmarkkinoilla. Tutkielmassa tullaan siihen johtopäätökseen, että DLT-pilottijärjestelmän avulla pystytään turvaamaan rahoitusvakautta sekä suojelemaan kuluttajia, mutta DLT-pilottijärjestelmän suosiessa vakiintuneita markkinatoimijoita, ei innovaatioita pystytä välttämättä tukemaan. Hajautetun tilikirjan teknologian käyttöönotto rahoitusmarkkinoilla riippuu siitä, millaiseen yhteistyöhön markkinatoimijat ja lainsäätäjä sääntelyn hiekkalaatikolla pystyvät. Teoriassa DLT-pilottijärjestelmässä tehtävä yhteistyö mahdollistaa hajautetun tilikirjan teknologian käyttöönoton rahoitusmarkkinoilla. Sääntelyn hiekkalaatikot sen sijaan soveltuvat FinTech-alan sääntelykeinoksi dialogista sääntelyä painottavana innovatiivisena sääntelykeinona.