Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "henkilöstöanti"

Sort by: Order: Results:

  • Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien verokohtelu Suomessa ja Yhdysvalloissa 
    Sarpola, Amina (2021)
    Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät ovat vakiinnuttaneet paikkansa osana työntekijöiden kompensaatiota sekä Suomessa, että Yhdysvalloissa. Suomessa osakeperusteisista kannustinjärjestelyistä tunnetaan vero-oikeuden näkökulmasta lähinnä työsuhdeoptiot ja henkilöstöanti. Muuta osakeperusteiset kannustinjärjestelmät verotetaan käytännössä samojen sääntöjen mukaisesti kuin kaksi edellä mainittua ja niitä on käsitelty vain Verohallinnon ohjeistuksissa, lähinnä maininnan tasolla. Yhdysvalloissa on käytössä lukuisia osakeperusteisia kannustinjärjestelmiä, joiden verokohtelut poikkeavat toisistaan merkittävästi. Yhdysvaltojen Internal Revenue Code (IRC) asettaa vaihtoehtoisille instrumenteille tarkat edellytykset, joiden on täytyttävä edullisemman verokohtelun takaamiseksi. Kvalifioidut optio-ohjelmat nauttivat selkeästi edullisempaa verokohtelua kuin ei-kvalifioidut ja 409A asettaa lisäksi kaikille osakeperusteisille viivästetyn kompensaation kannustinjärjestelmille tiettyjä reunaehtoja, joista poikkeaminen altistaa oikeudenhaltijan sanktioille. Käytännössä lähtökohdat verotuksen ajallisesta kohdistumisesta ovat samankaltaiset, mutta Yhdysvaltojen lainsäädäntö tarjoaa mahdollisuuden sellaisten kannustinjärjestelmien luomiseen, joita Suomessa ei voida toteuttaa. Tuloverolain uudistaminen Suomessa on lisäksi asettanut työsuhdeoptiot Suomessa epäsuotuisaan asemaan henkilöstöantiin verrattuna. Henkilöstöannissa syntyvän veronalaisen ansiotulon määrä on uudistuksen jälkeen mahdollista perustaa osakkeita antavan yhtiön osakkeen matemaattiseen arvoon, eikä arvostusta tarvitse enää perustaa vertaiskauppa-arvoon. Yhdysvalloissa listaamattoman yhtiön osakkeen arvo määritellään samankaltaisella 409A-valuaatiolaskelmalla, mutta verotuksen lähtökohdat ovat varsin erilaiset. Optioiden merkintähinnan on lähtökohtaisesti oltava vähintään osakkeen käypä arvo optioiden antamisen hetkellä. Tämä käytännössä mahdollistaa sen, ettei optioiden käyttämisestä tietyin edellytyksin synny ollenkaan veronalaista ansiotuloa. Kvalifioitujen optioiden osalta ansiotulolta maksettavaksi tulee lähtökohtaisesti vain pääomatulovero, jonka perustana on osakkeen luovutusarvo. Voidaan todeta, että Suomen ja Yhdysvaltojen lainsäädäntöihin perustuvat mahdollisuudet luoda osakeperusteisia kannustinjärjestelmiä ovat hyvin erilaiset. Järjestelmille asetettavat ehdot ovat myös luonteeltaan erilaisia tavalla, joka estää osakeperusteisten kannustinjärjestelmien tehokkaan käytön toisessa valtiossa.
  • Työsuhteeseen perustuvat osakeannit osana osakeperusteisia kannustinjärjestelmiä – Tarkastelussa erityisesti tuloverolain 66 a §:n perusteella suoritettavan henkilöstöannin soveltuminen startup-yhtiöiden kannustinjärjestelmäksi 
    Ellonen, Juha (2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan osakeperusteisten kannustinjärjestelmien sääntelykehikkoa, etenkin startup-yhti-öiden näkökulmasta. Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät ovat pidemmän aikavälin kannusteita, joiden ta¬voitteena on luoda henkilöstölle intressi yrityksen arvon kasvattamiseen. Tällaisia työntekijöille tarkoitettuja osakeperusteisia kannustinjärjestelmiä on lähtökohtaisesti kahdenlaisia: työsuhdeoptioita sekä suoria osake-anteja. Suomessa tuli vuoden 2021 alussa voimaan uusi tuloverolain 1992/1535 (TVL) 66 a §, jolla säädettiin työsuh¬teeseen perustuvasta osakeannista muussa kuin julkisesti noteeratussa osakeyhtiössä. Antia onkin kutsuttu epävirallisesti myös startup-anniksi. Sääntelyn taustalla vaikutti ajatus siitä, ettei voimassa ollut henkilöstöan¬tisäännös TVL 66 § 1 momentti ollut tarpeeksi tehokas henkilöstön sitouttamiseen. Uudella säännöksellä py¬rittiin selkiyttämään henkilöstölle suunnatun annin verokohtelua sekä osakkeen arvostusta. Tutkielmassa vastataankin kysymykseen, miten TVL 66 a § toimii startup-yhtiöiden näkökulmasta. Lisäksi ote¬taan kantaa mahdollisiin TVL 66 a §:n kehitystarpeisiin sekä annetaan ratkaisuehdotus kilpailukykyisemmäksi sääntelyksi. Tutkielmassa TVL 66 a §:ää käsitellään osana osakeperusteisia kannustinjärjestelmiä. Tutkiel¬massa tuodaankin esiin erilaisia TVL 66 §:n 3 momentin mukaisia kannustinjärjestelmiä ja samalla osaksi keskustelua nostetaan TVL 66 a §:n kehitystarpeet sekä pohditaan säännöksen mahdollisista heik¬kouksista. Koska työsuhteeseen perustuvat osakeannit ovat luonteeltaan osakeyhtiölaissa 624/2006 (OYL) säänneltyjä suunnattuja osakeanteja, tarkastellaan tutkielmassa suunnattuja anteja ja niiden oikeudellista perustetta myös OYL:n näkökulmasta sekä OYL:n yleisten periaatteiden valossa. Tutkielmassa päädytäänkin johtopäätökseen, että OYL:n yleisistä periaatteista saattaa tietyissä tilanteissa aiheutua ristiriitaisuutta TVL 66 a §:n soveltamis¬edellytys¬ten kanssa. Tutkielmassa esitettyjen näkökulmien pohjalta keskeisenä johtopäätöksenä voidaan esittää, että Suomen osa¬keperusteiset kannustinjärjestelmät eivät vieläkään sellaisena sovi startup-yhtiöille parhaalla mahdollisella ta¬valla ja, että sääntelyä tulisi kehittää innovatiivisten nuorten yritysten tarpeiden mukaan. Kehitysehdotuksiin haetaan tukea käsittelemällä myös Ruotsissa vuonna 2018 voimaan tullutta henkilöstöoptiosääntelyä, jonka tavoitteet ja toteutustapa eroavat Suomessa voimaan tulleesta TVL 66 a §:stä merkittävästi. Tämän tutkielman julkaisuhetkellä Ruotsissa on käynnissä voimassa olevan henkilöstöoptiosääntelyn uudistamisprosessi, johon liittyvä hallituksen esitys on jätetty eduskunnalle lokakuussa 2021.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO