Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "hyvä asianajajatapa"

Sort by: Order: Results:

  • Wendorf, Heidi (2022)
    Tutkielman tarkoituksena on tarkastella asianajajan ammattietiikan vaikutusta asianajajan rooliin vastuullisen liiketoiminnan edistämisessä sekä toimia, joilla asianajaja voi vaikuttaa vastuullisen liiketoiminnan edistämiseen. Vastuullisuus ja vastuullinen toiminta ovat ajankohtainen ja osin uudehko aihe käsiteltäväksi asianajajan näkökulmasta. Vastuullisuuspuhe on lisääntynyt viime vuosina, ja vastuullista toimintaa odotetaankin laajalta joukolta toimijoita, niin valtioilta, yrityksiltä, järjestöiltä kuin medialta ja kuluttajilta. Vastuullisuuden merkitys asianajajien toiminnassa on kasvanut samaa tahtia. Asianajajien yhteiskunnallisen tehtävän johdosta asianajajan on toimittava eettisesti, edistäen oikeusvaltion ja laillisuusperiaatteen toteutumista. Asianajajien on tärkeätä panostaa asiakkaiden neuvontaan vastuullisen toiminnan kohdalla. Asianajajan ammattietiikasta ei tällä hetkellä kuitenkaan ilmene suoraa, eksplisiittistä velvollisuutta vastuullisen toiminnan edistämiseen, koska vastuullisuutta ei ole terminä itsessään merkitty hyvää asianajajatapaa koskeviin ohjeisiin. Asianajajien yhteiskunnallisesti merkityksellinen asema oikeusvaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä ja turvaamisessa kuitenkin itsessään johtaa tiettyyn velvollisuuteen edistää vastuullisuutta. Vaikka suoraa, sanktioitua velvollisuutta ei ole, niin lukuisissa suosituksissa on asianajajia kannustettu edistämään vastuullisuutta, ja tämä vastuullisuutta edistävä toiminta on yleistynyt asianajajien keskuudessa yhteiskunnan muutosten keskellä. On mahdollista, jopa toivottavaa, että vastuullisuus otettaisiin virallisesti mukaan hyvää asianajajatapaa koskeviin ohjeisiin. Yleiset ohjeet ja lausumat, joissa asianajajia kehotetaan toimintaan, eivät loppupäässä nimittäin ole välttämättä riittävän toimivia. Mikäli oikeusyhteisö tavoittelee uskottavuutta, on kaikki ratkaisut pystyttävä perustelemaan tavalla, joka saa kaikki asiaan perehtyneet vakuuttuneeksi ratkaisun oikeellisuudesta. Tämän vuoksi myös asianajajan vastuullisuutta edistävät toimet tulisi saada muotoon, jossa niiden käyttö voidaan perustella. Tämänlaisista ammattieettisitä kysymyksistä on tärkeätä keskustella ammattikunnan sisällä, ja vain tätä kautta voidaan kehittää ammattietiikkaa.
  • Saarinen, Oona (2022)
    Asianajajalain 5.1 §:ssä määrätään, että asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa. Hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden kohta 4.1 velvoittaa asianajaa hoitamaan tehtävät huolellisesti, täsmällisesti, tarpeellisella joutuisuudella sekä tarpeettomia kustannuksia aiheuttamatta. Tähän säännökseen kiteytyy asianajajan huolellisuusvelvollisuus. Tutkielman tarkoituksena on ensinnäkin selvittää, mistä osatekijöistä kyseinen huolellisuusvelvollisuus koostuu. Minkälainen on asianajajan huolellisuusvelvollisuus, mitä se velvollisuutena asianajajalta edellyttää ja miten se asianajajaoikeudellisessa kontekstissa ilmenee. Tutkielmassa käsitellään hyvän asianajajatavan perustaa sekä sen funktiota huolellisuusvelvollisuudesta käsin asianajajan ja tämän päämiehen välisessä toimeksiantosuhteessa unohtamatta suhteen ulkopuolisia asianosaisia ja muita toimijoita. Tutkielma on kaksiosainen ja toisessa osiossa on tarkoituksena syventyä siihen, kuinka asianajajan huolellisuusvelvollisuus ilmenee tuomioistuimessa käsiteltävässä dispositiivisessa riita-asiassa, eli asiassa, jossa sovinto asianosaisten kesken on sallittu. Oikeuden monimuotoistumisen sekä vaativamman prosessisääntelyn keskeltä on muodostunut tarve myös asianajajan huolellisuusvelvollisuuden sisällön tarkemmalle tarkastelulle. Huolellisuusvelvollisuuden osalta on edelleen tilanteita, joissa on epäselvää, miten asianajajan tulisi toimia menetelläkseen hyvän asianajajatavan mukaisesti. Yhä vaativampi asianajo alioikeuksissa ilmenee muun muassa asianajajien varovaisuutena. Tämä varovaisuus näkyy käytännössä oikeudenkäyntiaineistojen laajentumisena, joka osaltaan voi johtaa oikeudenkäyntien pitkittymiseen ja sen myötä myös prosessiekonomian heikkenemiseen. Asianajajalta edellytetään tuomioistuinprosessissa jatkuvaa aktiivista roolia sekä ammattitaitoista ja huolellista toimintaa. Tutkimuksessa selvitetään, mitä asianajajilta voidaan kohtuudella vaatia ja kuinka laajaksi huolellisuusvelvollisuus lopulta käsitetään.