Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ihmisarvo"

Sort by: Order: Results:

  • Eklund, Matilda (2022)
    Bioteknologia on kehittynyt paljon viime vuosikymmenten aikana, jonka seurauksena on keksitty muun muassa 3D-biotulostus. 3D-biotulostusteknologian avulla on mahdollista tulostaa eloperäistä biologista materiaalia, jopa ihmiskehon kudoksia, ja ”yksinkertaisia” ihmisosia, kuten esimerkiksi ihoa. Patenttijärjestelmä on rakennettu mekaanisten keksintöjen suojaamiseen, joten bioteknologian nopea kehitys on haastanut patenttijärjestelmää, erityisesti tilanteissa, joissa keksinnössä on hyödynnetty ihmisperäistä materiaalia. Tutkielmassa keskitytään Suomalaiseen ja Eurooppalaiseen biopatenttijärjestelmään, ja siihen, onko mahdollista patentoida 3D biotulostusmenetelmä ja biotulostetut ihmisperäiset osat. Erityisenä näkökulmana on ihmisarvon kunnioitus patenttijärjestelmässä. 3D-biotulostusta ei mainita patenttisääntelyssä. 3D ihmisosien biotulostaminen lääketieteellisistä syistä, on hyvin todennäköisesti pidettävä lääketieteellisenä menetelmänä. Lääketieteellisiä menetelmiä ei ole mahdollista patentoida. Patenttihakemuksen käyttötarkoituksen muotoilulla on tosin mahdollista rajata pois lääketieteellinen käyttö, jolloin menetelmäpatentin saaminen voi kenties olla mahdollista. Ihmiskehoa tai ihmisosia ei ole mahdollista patentoida. Biotulostetut tuotteet ovat funktionaalisesti samanlaisia, mutta rakenteelta erilaisia, kuin mitä ihmiskehossa olevat. Koska biotulostettu ihmisosa ei ole samanlainen kuin luonnossa oleva, ei ihmiskehon patentointikielto suoraan raja pois näitä patentoitavuuden piiristä. Biotulostetut ihmisosat voi mahdollisesti luokitella synteettiseksi biologiseksi kappaleeksi. Biotulostetut ihmisosat ovat kuitenkin verrattain samanlaisia kuin ihmiskehon osat, joten ihmisarvon kunnioitus on toteuduttava näidenkin kannalta. Lähtökohtaisesti ei ole mahdollista patentoida biotulostettuja ihmisosia, koska se olisi ihmisarvoa loukkaavaa, sekä patenttisääntelyn kiertämistä. 3D-biotulostusmenetelmän ja tulostettujen ihmisosien patentoitavuusarviointi on aina tehtävä tapauskohtaisesti ja patentointihakemuksen tosiseikkojen perusteella.
  • Långström, Katarina (2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan sijaissynnytystä koskevaa lainsäädäntöä ihmisoikeuksien näkökulmasta. Tutkielman tarkoituksena on vastata kysymykseen siitä, ovatko sijaissynnytysjärjestelyt yhteensovitettavissa perus- ja ihmisoikeuksien kanssa. Sijaissynnytykseen ihmisoikeuskysymyksenä liittyy ratkaisemattomia teoriatason kysymyksiä arvioitaessa sitä, ovatko sijaissynnytysjärjestelyt perus- ja ihmisoikeuksien kanssa yhteensovitettavissa. Tämä käy ilmi sekä suomalaisista että kansainvälisistä lainvalmisteluaineistoista. Tarkastelu rajautuu sijaissynnyttäjänä toimivan naisen osalta ihmisarvon loukkaamattomuuden vaatimukseen, ja järjestelyn tuloksena syntyvän lapsen osalta lapsen yksityis- ja perhe-elämän suojaan sekä lapsen etuun. Ihmisarvo-osio kytkeytyy kotimaassa käynnissä olevaan keskusteluun altruististen sijaissynnytysjärjestelyiden sallittavuuden edellytysten selvittämisestä, ja on luonteeltaan teoreettinen. Ihmisarvokeskustelun kanssa erottamattomalla tavalla rinnakkaisena tutkielmassa nostetaan esiin lapsen oikeudet, erityisesti sijaissynnytysjärjestelyn tuloksena syntyvän lapsen näkökulmasta. Myös lapsen osalta pohdittavaksi nousee ihmiskauppaan ja ihmisarvoon liittyvät kysymykset, mutta tutkielman rajallisuuden vuoksi tutkielmassa keskitytään lapsen oikeuksien osalta tilanteisiin, joissa Suomeen tuodaan sijaissynnytettyjä lapsia ulkomailta. Tällaisessa tilanteessa tarkastelun keskiköön nousee lapsen oikeus vanhempiin ja identiteettiin. Tutkielmassa esitetään yksi tapa systematisoida ihmisarvon ja lapsen oikeuksien suhdetta sijaissynnytystä koskevissa tapauksissa. Ratkaisevaan asemaan nousee ihmisarvon määrittelykysymyksen lisäksi ordre public -ehdottomuusperiaate. Lopuksi esitetään, että perus- ja ihmisoikeusnäkökohtien huomioiminen voi vaatia muutoksia sijaissynnytystä koskevaan sääntelyyn.
  • Loukkaanhuhta, Anne (2020)
    Raskaudenaikainen päihteidenkäyttö on globaali ongelma ja voi vahingoittaa sikiön tervettä kehittymistä erittäin vakavasti. Suomessa raskaudenaikainen päihteiden, erityisesti alkoholin, käyttö on todettu sikiön kehityshäiriöiden merkittävimmäksi yksittäiseksi syyksi ja ainoaksi, joka olisi täysin ennalta ehkäistävissä. Alkoholi vaurioittaa sikiön elinten kehittymistä läpi raskauden ja kaikkein vakavimmin vaurioituneet lapset diagnosoidaan ns. FAS-lapsiksi. Tämän pro gradu -tutkielman lähtökohta on tarkastella syntymättömän lapsen oikeutta terveyden suojaan. Lähestyn tätä aihetta sikiön perustavanlaatuisten oikeuksien näkökulmasta suhteessa odottavan äidin itsemääräämisoikeuteen. Tarkastelen tilannetta ennen kaikkea raskaana olevan naisen tahdonvastaista hoitoa koskevien edellytysten täyttymisen näkökulmasta erityisesti Suomen perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta syntymättömältä lapselta puuttuvan oikeussubjektistatuksen huomioiden. Tämän vuoksi tutkielmani lähdeaineisto on säädöspainotteinen. Tutkimukseni rakentuu pääasiallisesti ongelmakeskeiselle lainopille, jonka lähtökohta on raskaudenaikainen alkoholinkäyttö ja sen aiheuttamat vauriot. Lainopin lisäksi tutkimuksessani on myös oikeuspoliittisen de lege ferenda -tutkimuksen piirteitä. Pyrin kartoittamaan mahdollista ratkaisumallia, jolle oikeudellinen sääntely voisi tulevaisuudessa perustua. On epäilemättä sikiön ja pitkällä tähtäimellä äidinkin etu, että sikiön tervettä kehittymistä pystytään suojelemaan siinäkin tilanteessa, jossa äidin oma tahdonvoima ei siihen riitä. Tämän lisäksi sikiön terveen kehittymisen suojelu on myös yhteiskunnan etu. Elämä on oikeushyvistä se kaikkein tärkein ja luovuttamattomin. Terveyden suojelu on samalla myös elämän suojelua. Sikiön elämän suojan rinnalle tulisi tulevaisuudessa nostaa sikiön terveyden suoja. Ihmisarvo on ihmisoikeuksista tärkein ja kaikkien ihmisoikeuksien perusta. Myös syntymättömällä lapsella on ihmisarvo, jota on kyettävä suojelemaan lainsäädännöllisin instrumentein sivistysvaltiossa, joka on sitoutunut kunnioittamaan kaikkia ihmisoikeuksia.