Browsing by Subject "ilmoitusvelvollisuus"

Tammikuussa 2023 voimaan tullut asetus sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista (FSR) antaa komissiolle mahdollisuuden puuttua EU:n ulkopuolisten maiden myöntämiin tukiin, jotka vääristävät kilpailua sisämarkkinoilla. Tutkielmassa selvitetään, miksi asetus on laadittu, ja pohditaan, millainen vaikutus sillä on yrityskauppoihin ja niihin osallisille yrityksille. Tutkielman pääasiallisena tutkimusmetodina käytetään lainoppia, mutta tutkielmassa hyödynnetään myös muita metodeja kattavamman kokonaiskuvan saamiseksi. Lähdeaineisto koostuu pääasiassa EU-tason virallislähteistä, kansainvälisten järjestöjen julkaisuista ja tutkimuksista, sekä kansainvälisestä kirjallisuudesta. FSR laadittiin tarpeesta taata tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla toimiville yrityksille, ja ulkomaisten tukien valvonnassa ollutta sääntelyaukkoa ennen FSR:ää voidaan tutkimustulosten perusteella pitää ilmeisenä etenkin tuettujen keskittymien kontekstissa. FSR sisältää kolme valvontavälinettä, joista kahta voidaan pitää relevantteina yrityskauppojen kannalta. Ensimmäinen näistä koskee pakollista ennakkoilmoitusvelvollisuutta tietyt kynnysarvot ylittävistä yrityskeskittymistä, ja toinen komission mahdollisuutta valvoa oma-aloitteisin selvityksin mitä tahansa markkinatilanteita kuten kynnysarvot alittavia keskittymiä. Tutkielmassa asetuksen vaikutusten todettiin kohdistuvan pääasiassa isoihin yrityksiin, joiden liikevaihto on sellaisella tasolla, että ennakkoilmoitusvelvollisuutta koskeva liikevaihtoraja täyttyy. Ilmoitusvelvollisuuden aktualisoituessa yritysten hallinnollinen taakka sekä yrityskauppaan liittyvät riskit kasvavat. Tutkielmassa havaittiin, että etenkin ennakkoilmoitettaviin keskittymiin liittyviä ilmoitus- ja raportointivelvoitteita pidetään yritysten keskuudessa raskaina. Tutkimuksen perusteella monien seikkojen todettiin kuitenkin myös puoltavan asetuksen suhteellisuutta sillä tavoiteltuihin päämääriin nähden. FSR:n tavoitteena on pystyä tunnistamaan kilpailun kannalta kaikista haitallisimmat ulkomaiset tuet, ja poistamaan tällaisten tukien aiheuttamat vääristymät sisämarkkinoilta esimerkiksi asettamalla yrityskaupan hyväksynnälle ehtoja tai kieltämällä keskittymän toteuttaminen. Tutkielmassa pohdittiin mahdollisia haittateorioita tuettujen keskittymien aiheuttamille vääristymille, ja perimmäiseksi ongelmaksi pystyttiin tunnistamaan tuista johtuva keinotekoinen kilpailuetu, joka asettaa tukea saamattomat yritykset epäreiluun asemaan suhteessa tuettuihin yrityksiin. Tutkielman kirjoitushetkellä komissio ei ole vielä aloittanut yhtäkään perusteellista tutkimusta tuettujen keskittymien osalta, joten käytäntöä ulkomaisten tukien ja niiden aiheuttamien vääristymien arvioinnin tueksi keskittymien yhteydessä ei juurikaan ole. Tutkielmassa havaittiin, että asetuksen soveltamiseen liittyen on vielä paljon avoimia kysymyksiä, joihin olisi toivottavaa saada lisäohjeistusta komissiolta mahdollisimman pian. Vaikka ilmoitusvelvollisuus koskee kynnysarvojen täyttyessä yhdenvertaisesti kaikkia yrityksiä sektorista, yrityksen omistusrakenteesta ja tuen myöntäneestä kolmannesta maasta riippumatta, voidaan tutkielmassa havaitun perusteella olettaa tiettyjen alojen, yritysten ja maiden kiinnostavan komissiota enemmän kuin toisten. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että FSR:llä on edellytykset toimia välineenä, jolla komissio voi turvata tehokkaan kilpailun ja tasapuolisten toimintaedellytysten toteutumista sisämarkkinoilla. Asetuksen uutuuden ja oikeuskäytännön niukkuuden takia on kuitenkin vielä aikaista sanoa, kuinka tehokkaasti FSR:llä voidaan lopulta puuttua sisämarkkinoiden vääristymiin.