Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "irtisanominen"

Sort by: Order: Results:

  • Utriainen, Linda (2023)
    Tutkielma käsittelee alisuoriutumista virkasuhteen päättämisperusteena. Päätutkimuskysymyksenä on se, milloin alisuoriutuminen voi muodostaa virkamieslaissa ja viranhaltijalaissa säädetyn henkilökohtaisen irtisanomisperusteen. Kysymykseen vastaaminen edellyttää sen tutkimista, mitä alisuoriutumisella tarkoitetaan, minkälaisia toimintavelvollisuuksia työnantajalla alisuoriutumistapauksissa on ja mitkä ovat irtisanomisperusteen kokonaisharkinnassa vaikuttavat tekijät. Aihetta on tarpeen tutkia, koska aiempaa tutkimusta alisuoriutumiseen liittyen virkamiesoikeuden osalta on saatavilla niukasti. Tutkielman metodina on käytetty lainoppia. Lähdeaineistona on käytetty oikeuskirjallisuutta, virallisaineistoja, lainsäädäntöä sekä oikeuskäytäntöä. Alisuoriutuminen on vakiintunut termi käytännön työelämässä. Siitä puhutaan usein aikaansaamattomuuden, tehottomuuden ja tavoitteiden saavuttamatta jäämisen yhteydessä. Sillä tarkoitetaan lähtökohtaisesti tilannetta, jossa henkilö ei varsinaisesti laiminlyö velvollisuuksiaan, muttei toisaalta saa riittävästi tuloksia aikaan, vaikka hän olisi ollut normaalisti töissä. Alisuoriutuminen voi ilmetä laadullisesti ja/tai määrällisesti vaatimustasoa heikompana suorituksena. Virkasuhteessa tätä voidaan kuvailla myös siten, ettei virkamiehen suoritus täytä virkamieslainsäädännön asettamia virantoimitusvelvollisuuden laatuvaatimuksia. Työnantajan toimintavelvollisuuksiin kuuluu puuttua alisuoriutumiseen. Työnantajan tulee selvittää, mistä alisuoriutuminen johtuu, jotta voidaan löytää oikeanlaiset toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi. Jos virkamiehen moitittava toiminta ei korjaavien toimenpiteiden jälkeen muutu ja tilanteessa päädytään harkitsemaan irtisanomista, tulee työnantajan huomioida muun muassa kuulemisvelvollisuuden sekä viranhaltijan uudelleensijoittamisvelvollisuuden täyttäminen. Alisuoriutumisesta johtuvissa irtisanomistilanteissa työnantajan tulee pystyä osoittamaan, että työnantajan virkamiehelle asettamien kohtuullisten tavoitteiden saavuttamatta jääminen on johtunut virkamiehen syyksi luettavasta viasta tai laiminlyönnistä. Lisäksi virkamiehelle on pääsääntöisesti pitänyt antaa varoituksella kohtuullinen aika muuttaa moitittavaa toimintaansa. Keskeisenä johtopäätöksenä on, että lähtökohtaisesti silloin, kun virkamiehen työsuoritus varoituksesta huolimatta virkamiehestä johtuvasta syystä alittaa olennaisesti virantoimituksessa kohtuudella edellytetyn tason ja työnantaja on täyttänyt irtisanomista edeltävät toimintavelvollisuutensa, voi virkamieslaissa tai viranhaltijalaissa säädetty irtisanomisperuste alisuoriutumisen perusteella muodostua.
  • Vilén, Lotta (2020)
    Korkeimman oikeuden tapauksen KKO 2019:13 myötä ajatus ikuisesta sopimuksesta eli pysyvästi voimassa olevasta sopimuksesta on herättänyt keskustelua oikeustieteilijöiden parissa. Mahdollisuus pysyvästi voimassa olevan sopimuksen solmimiseen vaikuttaa kyseenalaistavan kestosopimusten perinteisen jaottelun toistaiseksi voimassa oleviin ja määräaikaisiin sopimuksiin. Tutkielman tarkoituksena onkin selvittää, millaisia epätavallisia sopimuksen voimassaoloa koskevia ehtoja on olemassa. Epätavallisella voimassaoloehdolla tarkoitetaan tässä sellaista ehtoa, jonka perusteella sopimusta ei ainakaan suoraan voida katsoa toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi sopimukseksi. Voimassaololtaan pysyvää sopimusta voitaisiin pitää eräänlaisena sopimuksen voimassaolon ääripäänä, koska sitä voitaisiin luonnehtia ikuiseksi sopimukseksi ja koska tällaista sopimusta olisi oletettavasti pidettävä lähtökohtaisesti myös irtisanomiskelvottomana. Tutkielma pyrkii ensin selvittämään, salliiko Suomen oikeusjärjestys voimassaololtaan pysyvän sopimuksen. Tämän tutkimuksen pohjalta taas pyritään selvittämään, millaisia muita epätavallisia sopimuksen voimassaoloa koskevia ehtoja voisi olla olemassa. Sopimuksen kesto voi muodostua erittäin pitkäksi etenkin, jos sopimus on mahdollista tehdä voimassaololtaan pysyväksi. Tällöin esimerkiksi olosuhteet saattavat muuttua hyvin huomattavasti siitä, millaiset ne olivat sopimusta tehtäessä, jolloin sopimusosapuoli saattaa kokea tarpeelliseksi irtaantumisen sopimussuhteesta. Tämän vuoksi tutkielmassa on tarkoitus selvittää, miten sopimus on päätettävissä epätavallisten voimassaoloa koskevien sopimusehtojen tilanteissa eli esimerkiksi silloin, jos sopimus olisi voimassaololtaan pysyvä. Tutkielmassa tuleekin arvioitavaksi se, minkä oikeusperusteen nojalla sopimus voidaan tällaisissa tilanteissa päättää. Tässä yhteydessä tarkastellaan kolmea vaihtoehtoa: sopimuksen sovittelua, erityisperusteista irtisanomisoikeutta ja edellytysoppia. Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annettu laki (13.6.1929/228) ei sisällä säännöksiä sopimuksen voimassaolotyypeistä tai sopimuksen irtisanomisesta. Käsittelyn lähtökohdaksi onkin tällöin otettava sopimusoikeuden keskeiset periaatteet, sopimusvapaus ja sopimussidonnaisuus. Sopimusvapaus ja sen rajoitukset määrittävät, mistä osapuolet voivat ylipäänsä sopia. Jos sopimus on tehty sopimusvapauden puitteissa, sopimus saa sitovuusvaikutuksen eli sopimussidonnaisuus tulee noudatettavaksi. Nämä lähtökohdat pätevät myös sovittaessa sopimuksen voimassaoloehdoista.