Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "jäämistösuunnittelu"

Sort by: Order: Results:

  • Wrede, Isabella (2023)
    Tässä tutkielmassa tarkastelun kohteena ovat tilanteet, joissa yrityksen omistus siirtyy perintönä alaikäiselle perilliselle. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää mitä erityispiirteitä perimiseen tällöin liittyy perintöoikeuden, edunvalvonnan ja verotuksen näkökulmista. Käsittelen myös tekemäni selvityksen perusteella kysymystä siitä, miten perijän alaikäisyys vaikuttaa jäämistösuunnitteluun, kun perittävän omaisuuteen kuuluu yritysvarallisuutta. Tavoitteena on selvityksen myötä lisätä ymmärrystä siitä, miten yrityksen omistaja voi eläessään varautua ja millaisilla keinoilla hän voi varmistaa, että yrityksen jatkuvuus ja toimintamahdollisuudet säilyvät mahdollisimman hyvinä yllättävässäkin sukupolvenvaihdostilanteessa. Alaikäisen perintöoikeudesta voi todeta, että alaikäisellä on oikeus periä niin perintökaaresta seuraavan lakimääräisen perimysjärjestyksen perusteella kuin myös testamentin kautta. Alaikäisyys ei vaikuta näihin oikeuksiin millään tavalla. Alaikäisen asemaan perijänä vaikuttaa kuitenkin holhoustoimilaista (HolhTL) seuraava lakimääräinen vajaavaltaisuus, joka rajoittaa alaikäisen mahdollisuuksia itse tehdä päätöksiä ja hoitaa perimäänsä omaisuutta. Edunvalvontaoikeudelliset säädökset vaikuttavat näin ollen vahvasti alaikäisen asemaan perijänä ja yrityksen omistajana, sillä alaikäisen omaisuutta hoitaa hänen edunvalvojansa. Kun kyseessä on alaikäisen omaisuuden hoitaminen, ja erityisesti tämän tutkielman osalta yritysvarallisuuden hoitaminen, ovat holhoustoimilaissa määrätyt luvanvaraiset toimet (HolhTL 34.1 §), huolellisuusvelvoite (HolhTL 37 §) ja sijoituksiin liittyvät harkintakriteerit erityisen kiinnostavia tarkasteltavia asiakokonaisuuksia. Myös testamentissa voidaan määrätä omaisuuden hoitoa koskevista periaatteista (HolhTL 41), joita käyttämällä holhoustoimilaissa säädetyt määräykset voidaan sivuuttaa. Vero-oikeudellisesta näkökulmasta sukupolvenvaihdoksen verokohtelun ennakoiminen ja sukupolvenvaihdoksen suunnittelu yllättäviä sukupolvenvaihdostilanteita varten on erityisen tärkeää tutkielman aihepiirin osalta. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelun ja sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamisen kannalta keskeinen kysymys tässä tutkielmassa on, voiko alaikäinen luovutuksen saaja jatkaa yrityksen toimintaa perintö- ja lahjaverolain 55.1 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Oikeuskäytäntö ei tarjoa yksiselitteistä vastausta kysymykseen. Tutkielmassa tehdyn selvityksen myötä voi todeta, että on monia asioita, joita jäämistösuunnittelussa kannattaa ottaa huomioon, jotta lopputulos perimystilanteessa on kokonaisvaltaisesti katsoen toimiva ja tarkoituksenmukainen niin yrityksen, perittävän kuin perillisen kannalta. Jäämistösuunnitteluaa keskeistä on testamenttiin lisättävät määräykset. Erityisesti omaisuuden hoitoa ja omaisuuden hoitajaa koskevat määräykset voivat yritysvarallisuuden osalta olla tärkeitä, kun perijä on alaikäinen. Osakassopimus on toinen tärkeä jäämistösuunnittelun työkalu. Osakassopimukseen lisätyt lunastuslausekkeet voivat yllättävässä sukupolvenvaihdostilanteessa mahdollistaa yrityksen sujuvan liiketoiminnan jatkamisen.
  • Rekola, Jasmi (2020)
    Tutkielma käsittelee valitulle toimijalle (perheyksikkö, johon kuuluu aviopuolisot ja rintaperillisiä) merkityksellisimpiä lainsäädännön asettamia rajoja toteuttaa jäämistösuunnittelua. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sivullisen sekä jäämistösuunnittelussa avustavan asiantuntijan roolien rajoja. Jäämistösuunnittelumarkkinat kukoistavat Suomessa. Jäämistösuunnittelu koetaan yleisesti tarpeelliseksi ja sille verolainsäädännön kautta asetetut rajat vaikuttavat löyhiltä, koska monenlaiset järjestelyt tuntuvat olevan verotuksen näkökulmasta sallittua suunnittelua lainvastaisen veronkierron sijasta. Perintö- ja lahjaverolain veronkiertoa sääntelevä 33a § on tunnusmerkistöltään avoin, ja sen käytännön merkitys on jäänyt vähäiseksi. Näin verolainsäädäntö ei aseta tehokkaasti jäämistösuunnittelutoiminnalle rajoja. Yksityisoikeudellinen lainsäädäntö tarjoaa monia mahdollisuuksia tehdä lakimääräisestä perimyksestä ja lakimääräisestä aviovarallisuussuhteiden järjestämisestä poikkeavia jäämistösuunnittelullisia järjestelyitä, joita myös laajasti hyödynnetään. Riittävän tietotason saavuttaminen jäämistösuunnittelutoimintaan vaikuttavan yksityisoikeudellisen lainsäädännön kokonaisuudesta on työlästä. Jäämistösuunnittelulle pääasiallisia rajoja asettava yksityisoikeudellinen lainsäädäntö on vanhaa, ja se on jakaantunut useisiin lakeihin. Yhteiskunta on muuttunut näiden lakien säätämisestä. Jäämistösuunnittelun lopputulos on monen osatekijän vuoksi epävarmaa. Muuttamalla lainsäädäntöä eli poistamalla jäämistösuunnittelulle asetettuja tiettyjä vanhentuneita yksityisoikeudellisia rajoja voitaisiin vähentää koko jäämistösuunnittelun tarvetta ja parantaa sen lopputuloksen varmuutta. Historia kuitenkin osoittaa, että perusteelliset lainsäädäntömuutokset ovat hitaasti eneneviä, kun taas jäämistösuunnittelutoiminnan määrä kasvaa nopeasti. Ensiapuna tilanteeseen voisivat toimia ohjeet hyvästä ja laadukkaasta jäämistösuunnittelutavasta, joiden noudattamiseen toimija voisi sitoutua. Kuluttajan olisi helpompaa valita luotettava ja osaava jäämistösuunnittelukumppani ohjeisiin sitoutuneiden toimijoiden joukosta. Myös ohjeistuksesta jäämistösuunnittelija ymmärryskyvyn arvioimiseksi olisi hyötyä. Toisaalta testamentin tallettamisjärjestelmän elvyttäminen siten, että tuomioistuin voisi ennakkoon kuulla testamentin tekijää vastaisen varalta tallettamisen yhteydessä, olisi apuna testamenttiriitojen ehkäisyssä ja jäämistösuunnitelman tarkoituksen toteutumisen varmistamisessa.