Browsing by Subject "jälleenmyynti"

Ohjelmistojen jälleenluovutuksen sallittavuuteen vaikuttaa erityisesti tekijänoikeuslain 19 §:ään ja ohjelmistodirektiivin 4 artiklan 2 kohtaan sisältyvät levittämisoikeuden raukeamista koskevat säännökset. Runsasta keskustelua aiheuttaneen EUT:n Usedsoft-ratkaisun oikeusohjeiden mukaisesti ohjelmistojen jälleenluovuttaminen voi olla sallittua, vaikka ohjelmistoa ei olisi varsinaisesti kiinnitetty millekään fyysiselle alustalle. EUT:n ratkaisukäytäntö ei ole kuitenkaan ollut täysin yhdenmukaista tekijänoikeudella suojattujen digitaalisten hyödykkeiden jälleenmyynnin kannalta, vaan EUT:n myöhemmässä ratkaisukäytännössä esimerkiksi e-kirjojen jälleenmyynti on torjuttu. Tutkielmassa systematisoidaan jälleenluovutusta koskevaa normipohjaa. Perinteinen tekijänoikeusdoktriini on hyvin käsitekeskeistä. Olen tietoisesti irtaantunut näistä näkökohdista ja analysoinut ohjelmistojen jälleenluovutukseen liittyviä relevantteja oikeustosiseikastoja, ja niihin liittyviä oikeusvaikutuksia sekä antanut tulkintasuosituksia. Huomionarvoista on, että ohjelmistojen jälleenmyynnin sallittavuus on lopulta riippuvaista tapauskohtaisesta harkinnasta, ja harkintaan vaikuttaa ohjelmiston tekniset käyttömahdollisuudet, ohjelmiston käyttäjän ja oikeudenhaltijan välinen oikeussuhde sekä jäljemmän luovutuksensaajan mahdollisuus ohjelmiston käyttöön. Oikeudenhaltijalla on mahdollisuus estää ohjelmistojen jälleenluovutus tekijänoikeuden ohella myös käyttöoikeussopimukseen sisältyvillä luovutuskielloilla. Oikeudenhaltija ei voi kuitenkaan luovutuskieltoehdolla lisätä tekijänoikeudellista määräysvaltaansa, vaan luovutuskieltoehtojen vaikutukset ovat osapuolten välillä. Ohjelmistojen jälleenluovutuksen sallittavuuden seurauksena on, että ohjelmistoja voidaan myydä laillisesti jälkimarkkinoilla. Tutkielmassa arvioidaan mahdollisten digitaalisten ohjelmistojen jälkimarkkinoiden taloudellisia vaikutuksia yhteiskunnallisen taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta. Viime kädessä ohjelmistojen jälkimarkkinat ovat politiikkatoimi, ja jälkimarkkinoihin liittyy todennäköisesti sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Oikeudellisesti olisi kuitenkin selkeää, että asiasta säädettäisiin nimenomaisesti lainsäädännössä.