Browsing by Subject "johdon huolellisuusvelvollisuus"

Globalisaation myötä yritysten mahdollisuudet hyödyntää valtioiden verojärjestelmien eroavaisuuksia verosuunnittelussaan ovat kasvaneet. Tämä on saanut valtioiden viranomaiset, tutkijat sekä yleisesti yhteiskunnan kiinnostumaan yritysten verokäyttäytymisestä. Laaja julkinen keskustelu on vaikuttanut myös siihen, että verotuksen ja yhteiskuntavastuun suhdetta on alettu tutkia yhä enemmän. Keskustelua on käyty mm. siitä kuuluvatko verot osaksi yhteiskuntavastuuta laisinkaan. Yhtiöt kohtaavatkin yhä enenevissä määrin vaatimuksia, jotka edellyttävät etenkin suurilta ja monikansallisilta yhtiöiltä yhteiskunnallisten intressien ja epäkohtien huomioimista liiketoiminnassaan. Vastuullisuusvaateet ovat johtaneet esim. siihen, että yrityksiltä edellytetään avoimuutta ja läpinäkyvyyttä toiminnastaan, esim. vapaaehtoisen vastuullisuus- ja veroraportoinnin muodossa. Kritiikkiä on myös kohdistettu osakeyhtiön voitontuottamistarkoitukseen ja osakkeenomistajakeskeisyyteen ja näiden on katsottu johtavan lyhytnäköisyyteen sekä yhteiskunnallisten intressien laiminlyöntiin. Tämä on herättänyt laaja-alaista yhteiskunnallista keskustelua siitä, missä määrin yhtiöt ovat velvollisia toteuttamaan yhteiskuntavastuuta toiminnassaan vai onko vastuun muotoaminen ainoastaan julkisen vallan ja lainsäätäjän harteilla. Tutkielmassa syvennytään osakeyhtiön johdon velvollisuuksien ja yhteiskuntavastuun suhteeseen. Tutkimuksessa keskitytään etenkin OYL 1:8:n mukaiseen johdon tehtävään sekä osakeyhtiön toiminnan tarkoitusta koskevaan OYL 1:5:n säännökseen ja tulkitaan näiden säännösten suhdetta yhteiskunta- ja verovastuullisuuteen. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat 1) missä määrin yhteiskuntavastuuvaateet velvoittavat yhtiön johtoa toteuttamaan vastuullisuutta yritystoiminnassa huomioiden osakeyhtiölain olettamasäännökset sekä 2) mitä vastuullinen veroasioiden hoito tarkoittaa ja minkälaisia toimia verovastuullisuus edellyttää yrityksen johdolta. Tutkielman päämetodi on lainoppi, mutta tutkielmassa hyödynnetään lisäksi oikeuspolitiikan ja oikeustaloustieteen tutkimusta. Yhteiskuntavastuussa korostuvat sidosryhmien vaateet ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevassa keskustelussa on jopa esitetty, että siirtyminen yhtiöoikeudessa vahvasti omaksutusta osakkeenomistajakeskeisestä ajattelusta kohti sidosryhmälähtöistä mallia olisi parempi keino yritysten yhteiskuntavastuun toteuttamiseksi. Näkökulma ei kuitenkaan ole ongelmaton ja myös koko sidosryhmät vastaan osakkeenomistajat kahtiajako on kyseenalaistettu. Selvää on, että moraaliset ja eettiset vaateet yhteiskunnassa lisääntyvät ja tämä luo velvollisuuksia myös osakeyhtiön johdolle, sillä sidosryhmät voivat lopulta äänestää ’’jaloillaan’’, mikäli he kokevat yrityksen toiminnan vastuuttomana.