Browsing by Subject "jumalanpilkka"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Tutkielman aiheena on rikoslain 17 luvun 10 §:ssä kriminalisoitu uskonrauhan rikkominen. Uskonrauhan rikkomisen kriminalisointia ja erityisesti siihen sisältyvää jumalanpilkkasäännöstä on kritisoitu oikeuskirjallisuudessa laajasti. Uskonrauhan rikkomisen kriminalisointi on rajoitus sananvapauteen, jota voidaan pitää yhtenä länsimaisen demokraattisen yhteiskunnan peruspilarina. Sananvapaus ei ole kuitenkaan rajoittamaton oikeus. Sananvapautta voidaan rajoittaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10(2) artiklan mukaan silloin kun se on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa esimerkiksi muiden oikeuksien turvaamiseksi. Tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, voidaanko uskonrauhan rikkomisen kriminalisointia pitää hyväksyttävänä kriminalisointiperiaatteiden valossa. Käsiteltävinä kriminalisointiperiaatteina tutkimuksessa ovat oikeushyvien suojelun periaate, ultima ratio -periaate, ihmisarvon loukkaamattomuuden periaate, laillisuusperiaate ja hyöty–haitta-punninnan periaate. Kriminalisointiperiaatteet voidaan nähdä eräänlaisina kriittisinä työvälineinä, joiden asettamien vaatimusten on täytyttävä, jotta kriminalisointia voidaan pitää hyväksyttävänä. Uskonrauhan rikkomisen kriminalisoinnin suojelukohteina ovat kansalaisten uskonnolliset vakaumukset ja tunteet sekä uskonrauha yhteiskunnassa. Säännöksen taustalla ovat siten sekä yleinen järjestys että uskonnonvapaus. Tutkimuksessa arvioidaan muun muassa, voidaanko sananvapautta rajoittaa uskonnollisten vakaumusten ja tunteiden suojaamiseksi ja kuuluvatko uskonnolliset vakaumukset ja tunteet uskonnonvapauteen.
-
(2020)Pro gradu -tutkielman aiheena on Rikoslain 17 luvun 10 §, jossa kielletään rangaistuksen uhalla Jumalanpilkka, pyhän herjaaminen sekä uskonnonharjoituksen häirintä. Tutkielmassa käydään lyhyesti läpi säännöksen historia ja tehdään analyysi sen perusteluista ja suojelukohteista. Tutkimuskysymykseksi on valikoitu selvittää miten hyvin säännös kestää oikeuden sisäisistä seikoista johdettua kritiikkiä. Tähän vastataan heijastamalla pykälää oikeuden sisäisiin rangaistavuuden rajoitteisiin. Rajoitteet katsotaan tutkimuksessa olevan perusoikeudet ja oikeudelliset periaatteet. Uskonrauhasäännös on saanut nykyisen muotonsa pitkän kehityksen tuloksena. Alkujaan jumalien pilkkaaminen kiellettiin kirouksen pelosta ja myöhemmin varjeltiin valtauskonnon puhdasoppisuutta. Modernit “jumalanpilkka” -säännöt perustellaan puolestaan uskonnollisten tunteiden suojalla. Näin on myös tutkielman aiheena olevan Suomessa voimassaolevan säännöksen laita. Säännös rajoittaa sananvapautta joka on perusoikeus. Näin ollen sen tulee olla perusteltavissa perusoikeusrajoitteiden näkökulmasta. Hallituksen esityksessä säännöksen suojelukohteeksi määritelty uskonnollisten tunteiden suoja ei suoraan oikeuta perusoikeusrajoitukseen. Perustuslakivaliokunta esitti tulkinnan jonka mukaan uskonnollisten tunteiden suojalla myös yleinen järjestys ja uskonnonvapaus tulevat suojelluiksi ja siten se katsoi säännöksen olevan hyväksyttävissä. Tutkielmassa pyritään selvittämään kuinka hyvin nämä perustelut kestävät kriittistä tarkastelua. Lainsäätäjältä on jäänyt ottamatta kantaa ja siten myös perustelematta säännöksen suhde yhdenvertaisuuteen. Tutkielmassa pyritään hahmottamaan säännöksen mahdollista ristiriitaa yhdenvertaisuuden kanssa. Säännöksestä on korkeimman oikeuden tapaus. Tutkielman lopuksi pyritään analysoimaan ja kommentoimaan tapausta aikaisemmin selvitetyn valossa.
Now showing items 1-2 of 2