Browsing by Subject "kaksinkertainen verotus"

Ulkomaisilla toimijoilla voi olla monenlaisia muodollisia tai tosiasiallisia kytkentöjä Suomeen. Vuoden 2021 alusta ulkomaisia yhteisöjä on voitu pitää yleisesti verovelvollisina Suomessa tosiasiallisen johtopaikan perusteella. Samankaltaista sääntelyä on voimassa useissa Euroopan valtioissa, mutta tosiasiallisen johtopaikan määrittely vaihtelee eri valtioissa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää tuloverolaissa tarkoitetun tosiasiallisen johtopaikan muodostumisen edellytyksiä, sekä ulkomaisen yhteisön yleisen verovelvollisuuden myötä aiheutuvien kaksoisasumiskonfliktien ratkaisumahdollisuuksia. Ulkomailla perustettu tai rekisteröity yhteisö, jonka tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa, on tuloverolain mukaan yleisesti verovelvollinen Suomessa. Tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee paikassa, jossa yhteisön hallitus tai muu päätöksentekoelin tekee yhteisön tärkeimmät ylintä päivittäistä johtamista koskevat päätökset. Tosiasiallisen johtopaikan sijaintia arvioitaessa otetaan kuitenkin huomioon myös muut yhteisön organisointiin liittyvät olosuhteet. Tosiasiallisen johtopaikan muodostumisen edellytyksiin liittyy tulkinnanvaraisuutta muun muassa sen suhteen, minkälaisia ulkomaisia yhteisöjä voidaan pitää Suomessa yleisesti verovelvollisina. Edelleen tulkinnanvaraisuutta voi liittyä sen määrittelemiseen, mitkä ovat tosiasiallisen johtopaikan muodostavien päätösten tekijää ja sisältöä koskevat edellytykset, miten tosiasiallisen johtopaikan sijainti määritetään, ja mikä on tosiasiallisen johtopaikan sijaintia arvioitaessa huomioitavien olosuhteiden sisältö ja merkitys. Ulkomainen yhteisö on lähtökohtaisesti yleisesti verovelvollinen myös toisessa valtiossa, kuten perustamisvaltiossaan sen tullessa yleisesti verovelvolliseksi Suomessa. Kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi on turvauduttava valtioiden välillä solmitun verosopimuksen määräyksiin, valtioiden sisäisiin säännöksiin kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta ja mahdollisesti EU-riitojenratkaisudirektiiviin. Ulkomaisten yhteisöjen yleinen verovelvollisuus laajentaa Suomen verotusoikeutta, mutta sen vaikutus voi olla tosiasiassa vähäinen esimerkiksi tilanteissa, joissa kyseisellä yhteisöllä on ollut kiinteä toimipaikka Suomessa entuudestaan. Ulkomaisen yhteisön yleinen verovelvollisuus on tuonut mukanaan myös riskejä Suomessa toimiville ulkomaisille yhteisöille. Lopulliseen verosopimuksen vastaiseen kaksinkertaiseen verotukseen voidaan yhä päätyä.