Browsing by Subject "kannustinvaikutus"

Pariisin sopimus (SopS 76/2016) on tarkoittanut oleellista muutosta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Kunnianhimoisia tavoitteita ovat asettaneet monet kansainvälisen yhteisön jäsenet: esimerkiksi EU tavoittelee nettopäästöttömyyttä vuoteen 2050 mennessä. Toisaalta annettujen lupausten, ilmoitettujen toimenpiteiden ja nettopäästöttömyystavoitteiden välinen ero on yhä huomattava. Eräs keino tavoitteiden kiinni kuromiseen on tehokas siirtymä ympäristöllisesti kestäviin teknologioihin. Tehokkaalla innovaatiopolitiikalla voidaan kannustaa yrityksiä luomaan uusia teknologisia ratkaisua varmistaen samalla näiden ympäristöllinen kestävyys. Riittävän innovaatiotoiminnan ohella olisi huolehdittava, että tarvittavat teknologiat leviävät myös niihin maihin, jossa edellytykset ympäristöllisesti kestävän teknologian kehittämiselle ovat rajallisia. Kansainvälinen patenttijärjestelmä on eräs keskeisistä innovaatiopoliittista työkaluista, jossa tavoitteet on mahdollista yhdistää. Nykyisellään patenttijärjestelmän rakentuu kuitenkin teknologianeutraliteetin varaan. Tätä tasapuolista suhtautumista erilaisiin teknologioihin on pidetty keskeisenä syynä patenttijärjestelmän menestykselle historian saatossa. Toisaalta liian neutraali lähestymistapa tarkoittaa teknologioiden samankaltaista kohtelua riippumatta siitä, mitkä niiden ympäristölliset vaikutukset ovat. Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun näkökulmasta tällainen lopputulos on kestämätön. Tutkielman tarkoituksena on selvittää luoko patenttijärjestelmä riittävät kannustimet ympäristöllisesti kestävien teknologioiden innovaatiotoiminnalle sekä tällaisten teknologioiden kansainväliselle leviämiselle. Patenttijärjestelmän kannustimia analysoitaessa huomioidaan erityisesti valtioiden kansainvälis- ja eurooppaoikeudelliset velvoitteet sekä poliittisesti asetetut tavoitteet. Lisäksi painoarvoa annetaan patenttijärjestelmän kannustinvaikutuksia mallintavalle oikeus- ja taloustieteelliselle teoreettiselle ja empiiriselle tutkimukselle. Tutkielman perusteella patenttioikeudellisen sääntelyn tulisi vahvemmin edistää ympäristöllistä kestävyyttä. Näkemystä tukevat ympäristönsuojeluun liittyvien perus- ja ihmisoikeuksien vahvistumisen lisäksi myös empiiriset tutkimukset. Tutkielmassa käsitellyt aineistot osoittavat ympäristöllisesti kestävien teknologioiden innovaatiotahdin hidastuneen 2010–luvulla. Nämä teknologiat eivät myöskään leviä tehokkaasti eri tulotasojen maihin. Tästä johtuen tutkielman tarkoituksena on myös tarjota eräitä konkreettisia, oikeudellisen tarkastelun kestäviä sekä tutkimuksen valossa vaikuttavia ratkaisuehdotuksia patenttijärjestelmän kehittämiseen kohti vahvempaa ympäristöllistä kestävyyttä. Patenttijärjestelmää ohjaavien keskeisten kansainvälisten sopimusten uudelleenneuvottelun voidaan katsoa olevan lyhyellä aikavälillä epärealistista. Sen sijaan ympäristöllistä kestävyyttä voi tehostaa nykyisen järjestelmän mahdollistamien joustojen päämäärätietoisella tulkinnalla. Mahdollisuudet kestävien teknologioiden innovaatiotoiminnan edistämiselle patenttijärjestelmän puitteissa ovat kuitenkin tosiasiallisilta vaikutuksiltaan rajallisia. Toimivampaa voisikin olla ympäristöllisten haitallisten teknologioiden sulkeminen patentoitavuuden ulkopuolelle. Teknologian kansainvälistä leviämistä voidaan sen sijaan edistää harmonisoimalla patentti- ja ilmastosopimusten tunnistamat teknologiansiirtomekanismit, ja tarjoamalla patentinhaltijoille lisäkannustimia teknologian siirtämiseksi köyhimpiin maihin.