Browsing by Subject "kansainvälinen oikeus"

Tutkielmassa tarkastellaan EU:n direktiivin implementointia kansalliseen oikeusjärjestelmään implementointiprosessin näkökulmasta. Tutkielmassa tarkastellaan aluksi yleisellä tasolla kansainvälisen oikeuden ja EU-oikeuden perusteita. Tämä luo pohjan tutkielman tarkemman kohteen eli EU:n direktiivin implementointiprosessin tarkastelulle. Tutkielman tarkoituksena on selvittää direktiivin implementointiprosessin kulku ja vaiheet tarkemmin. Tämän selvittämiseksi on perehdytty yksittäisen direktiivin osalta toteutettuun implementointiprosessiin. Tarkastelun kohteeksi on valittu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä (tavaramerkkidirektiivi). Tavaramerkkidirektiivin implementoinnin yhteydessä toteutettiin Suomessa laaja-alainen jo vanhentuneen ja epäyhtenäisen kansallisen tavaramerkkilain kokonaisuudistus, jonka seurauksena implementoinnin yhteydessä tehdyt lakimuutokset ylittivät monin paikoin direktiivin minimivaatimukset. Prosessina tavaramerkkidirektiivin implementointi noudatti lainmukaista EU-asioiden kansallista käsittelyä. Suomen mukanaolo EU:n valmisteluprosessissa oli myös tärkeää ja sitä kautta saatiin jo direktiiviin valmisteluvaiheessa läpi Suomelle tärkeitä kantoja. Implementointiprosessin yhteydessä tehdyn tavaramerkkilain kokonaisuudistuksessa otettiin osittain tavaramerkkidirektiivin säädökset sellaisenaan kansalliseen lakiin ja siten täytettiin direktiivin minimivaateet. Osittain käytettiin hyväksi direktiivin antama mahdollisuus säätää sen käsittelemistä asioista tarkemmin tai laajemmin. Prosessi oli pitkä ja monivaiheinen ja implementoinnissa myöhästyttiin direktiivin asettamasta voimaansaattamisen aikarajasta. Lopputulemana voidaan kuitenkin todeta, että tavaramerkkidirektiivin implementointi oli kokonaisuutena onnistunut prosessi ja sen kautta saatiin tuotua Suomen kansalliseen oikeusjärjestelmään kattavasti direktiivin vaatimat säädökset. Samalla toteutetun tavaramerkkilain kokonaisuudistuksen kautta luotiin Suomeen moderni ja toimiva yhtenäinen tavaramerkkejä koskeva lainsäädäntö, joka on linjassa EU:n tavaramerkkioikeuden kanssa.