Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kansainvälinen toimivalta"

Sort by: Order: Results:

  • Suomen tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta suhteessa kolmansiin maihin OYL 22:1:n mukaisissa johtohenkilön vahingonkorvauskanteissa 
    Uusimaa, Oona (2024)
    Suomalaisten osakeyhtiöiden johtohenkilöinä toimii enenevissä määrin henkilöitä, joiden kotipaikka on jossakin toisessa EU-jäsenvaltiossa tai EU:n ulkopuolella. Johtohenkilöiden eli hallitusten jäsenten, toimitusjohtajan ja hallintoneuvoston jäsenten kotipaikalla on huomattava vaikutus johtohenkilöiden osakeyhtiölain (624/2006, OYL) 22:1:n mukaisen yhtiöoikeudellisen vahingonkorvausvelvollisuuden toteuttamiseen. Näin on erityisesti silloin, kun johtohenkilön kotipaikka on kolmannessa valtiossa, eli sellaisessa EU:n ulkopuolisessa valtiossa, jonka kanssa Suomi ei ole sitoutunut kansainväliseen sopimukseen tuomioistuinten toimivallasta (esim. Luganon yleissopimus). Yhtiöoikeudellisen vastuun toteuttamisen kannalta keskeistä on, voidaanko johtohenkilöä vastaan ajaa vahingonkorvauskannetta Suomessa vai onko kanne nostettava toisessa valtiossa vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa. Kun johtohenkilön kotipaikka on kolmannessa valtiossa, Suomen tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta tutkia kyseistä johtohenkilöä vastaan ajettava OYL 22:1:n mukainen vahingonkorvauskanne määräytyy oikeudenkäymiskaaren (4/1734, OK) 10:25 ja 10:26:n mukaisesti. Tutkielmassa tarkastellaan mitkä OK 10:25:n mukaiset liittymät eli toimivaltaperusteet voisivat muodostaa suomalaiselle tuomioistuimelle kansainvälisen toimivallan OYL 22:1:n mukaisissa yhtiöoikeudellisissa vahingonkorvauskanteissa. Liittymät jakautuvat ns. vahvoihin (OK 10:25.1) ja heikkoihin (OK 10.25.2) liittymiin, joiden keskeinen ero on sovellettavissa toimivallan menettämisperusteissa. OK 10:25.1:n mukaisista vahvoista liittymistä mahdollisena toimivaltaperusteena tutkielmassa tarkastellaan OK 10:7:n mukaista vahinkoforumia. OK 10:25.2:n mukaisista heikoista liittymistä mahdollisena toimivaltaperusteena tarkastellaan OK 10:10:n mukaista asiayhteysforumia, OK 10:18:n mukaisia toissijaisia oikeuspaikkoja sekä muita olennaisia liittymiä. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, voidaanko toimivaltakysymyksessä antaa merkitystä OYL 24:1:ssä säädetylle valinnaiselle oikeuspaikalle osakeyhtiölain soveltamista koskevissa riita-asioissa. Tutkielmassa havaitaan, että OK 10:7:ssä tarkoitettu vahinkoforum voisi muodostaa suomalaiselle tuomioistuimelle vahvan toimivaltaperusteen johtohenkilöön kohdistuvissa yhtiöoikeudellisissa vahingonkorvauskanteissa ainakin silloin, kun kantajana on joku muu kuin yhtiö. Tutkielmassa tarkasteltavissa kanteissa OK 10:25.2:ssa tarkoitettuja muita olennaisia liittymiä voivat olla yhteys suomalaisen osakeyhtiön toimintaan, henkilön asema suomalaisen osakeyhtiön johtohenkilönä tai vahinkotapahtuman yhteys Suomeen. Muu olennainen liittymä ei sen sijaan voi olla yksinomaan osakeyhtiölain soveltuvuus tai OYL 24:1:ssä säädetty valinnainen oikeuspaikka. Kansainvälinen toimivalta voi perustua myös asiayhteyteen silloin kun johtohenkilöä vastaan ajetaan samanaikaisesti useita kanteita (OK 10:10.1) tai kanteita ajetaan samanaikaisesti useita eri vastaajia vastaan (OK 10:10.2). OK 10:18:ssä säädettyjen toissijaisten oikeuspaikkojen merkitys toimivaltaperusteina tutkimuksessa tarkasteltavissa kanteissa on vähäinen. Heikkojen toimivaltaperusteiden osalta kansainvälisen toimivallan esteenä toimii käytännössä usein ratkaisun oikeudellinen merkityksettömyys asianosaisille, johon kantajan osalta sisältyy usein näyttövaikeuksia.
  • Testamentti ja Euroopan unionin perintöasetus – Toimivalta ja lainvalinta erityisesti lakiviittauksen näkökulmasta 
    Raikaslehto, Elina (2022)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää kansainvälisen perintöoikeuden sisältöä erityisesti lakiviittauksen näkökulmasta. Tutkielmassa selvitetään perintöasetuksen relevantit säännökset toimivaltaa ja lainvalintaa koskien ja pohditaan perintöasetuksen soveltamisesta syntyviä tulkintaongelmia. Näiden kysymysten osalta keskitytty eritysesti lakiviittauksen kannalta relevantteihin kysymyksiin. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää lainopillisin metodein, mikä on perintöasetuksen perusteella toimivaltainen tuomioistuin ja mitä lakia kansainväliseen perimykseen sovelletaan. Pääasiallinen tutkimuskysymys on selvittää lakiviittausta koskevan oikeuden sisältö ja mahdolliset perittävän syyt lakiviittauksen teolle. Lähteinä tutkielmassa on käytetty lainsäädännön lisäksi oikeuskirjallisuutta ja -käytäntöä. Tämän tutkimuksen tuloksena selvitään, ettei vieraan valtion lakia sovelleta täysin poikkeuksetta. Suoraan sovellettavat säännökset ja ordre public -periaate voivat vaikuttaa perimyksen lopputulokseen. Tässä tutkimuksessa selvitetään, ettei toimivaltaa ja lainvalintaa koskevan asuinpaikkaperusteen soveltaminen ole selvää etenkään silloin, jos perittävä on viettänyt kiertelevää elämää tai hänellä on vahvoja liittymiä eri valtioihin. Samoin huomataan, että testamentin ja lakiviittauksen pätevyyteen sovelletaan eri statuutteja. Lakiviittauksen perusteella perintöstatuuttina sovelletaan valittua lakia. Kuitenkin testamentin aineelliseen pätevyyteen ja määräysten sallittavuuteen sovelletaan sisältöstatuuttia. Testamenttia ja lakiviittausta koskien on mahdollista, että niiden pätevyyteen sovelletaan kolmen eri valtion lakia. Kun määräykset ja säännökset kansainvälisen perintöoikeuden alalla eroavat kansallisista, tutkielmassa todetaan, että oikeudellisen ammattilaisen on tärkeää tunnistaa ne tilanteet, joissa kansainvälisyksityisoikeudellisilla säännöksillä on merkitystä. Yhtenä tutkielman tavoitteena tai tarkoituksena voidaankin pitää näiden seikkojen esille tuomista. Lakiviittauksen teolle voidaan löytää muitakin syitä kuin se, että pyrittäisiin kiertämään leskeä suojaavia säännöksiä tai lakiosajärjestelmää. Esimerkiksi ennakointi ja oikeusvarmuus sekä eri oikeussuhteisiin sovellettavien statuuttien yhdistäminen voi olla perittävän intressissä, kun hän harkitsee lakiviittauksen tekoa. Tämän tutkimuksen lopputuloksena todetaan, että perintöasetuksen soveltamisessa on vielä asioita, joita oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä olisi hyvä selventää ja todetaan että lakiviittauksen käyttöala on kaventunut perintökaaren aikaisesta. Tutkielmassa esitetään, että perusteltua voisi olla harkita lakiviittauksen käyttöalan laajentamista niissä tapauksissa, joissa perittävällä olisi hyväksyttävä peruste lakiviittauksen teolle.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO