Browsing by Subject "kansanterveys"

EU:n perusvapauksiin kuuluu henkilöiden vapaa liikkuvuus. Tämän perusvapauden yhtenä ulottuvuutena on unionin kansalaisen liikkumisvapaus, jonka turvin jäsenvaltioiden kansalaiset voivat liikkua ja oleskella vapaasti kaikkialla unionin alueella. Jotta unionin kansalaiset voisivat käyttää liikkumisvapauttaan mahdollisimman täysimääräisesti, on myös heidän perheenjäsenilleen turvattu oikeus liikkua ja oleskella unionin alueella. Lähtökohtaisesti ulkomaalaisen maahantulon ja maassa oleskelun säätäminen kuuluu kunkin valtion suvereniteetin piiriin. Suomen tulee kuitenkin EU:n jäsenvaltiona huomioida näistä säätäessään unionin oikeuden asettamat rajoitteet. Erityisesti Covid-19-pandemia on vaikuttanut merkittävästi vapaan liikkuvuuden toteutumiseen. Sisärajavalvonta oli Suomessa palautettuna 19.3.2020–25.7.2021 ja maahantulo oli tuona aikana sallittua vain erikseen määritetyille hyvin rajatuille henkilöryhmille. Tutkimuksessa käytetään ensisijaisesti lainopillista metodia, jonka avulla perehdytään siihen, miten vapaa liikkuvuus maahantulon ja lyhytaikaisen alle kolmen kuukauden pituisen maassa oleskelun osalta on toteutettu kansallisessa lainsäädännössä. Keskiössä on erityisesti vapaan liikkuvuuden direktiivin kansallisen täytäntöönpanon tarkastelu. Tutkielman toisena keskeisenä tutkimuskohteena on selvittää, miten Covid-19-pandemia on vaikuttanut vapaan liikkuvuuden piiriin kuuluvien henkilöiden oikeuteen saapua Suomeen sekä oleskella täällä lyhytaikaisesti huomioiden sekä neuvoston suositukset koordinoidusta lähestymistavasta vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen Covid-19-pandemian johdosta että valtioneuvoston päätökset rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille. Tämän osalta selvitetään, onko vapaata liikkuvuutta rajoitettu liikaa ja onko julkinen valta turvannut pandemian aikana Suomen perustuslain 22 §:n mukaisesti perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen. Tutkielma jakautuu kuuteen lukuun. Johdannon jälkeen tarkastellaan unionin kansalaisuutta ja siihen kuuluvaa liikkumisvapautta ja syrjintäkieltoa sekä käydään läpi tarkemmin tutkielman henkilöllistä ulottuvuutta. Kolmannessa luvussa käsitellään EU-kansalaisen ja häneen rinnastettavan sekä heidän perheenjäsenten maahantuloa ja lyhytaikaista oleskelua koskevaa säännöstöä EU-oikeuden ja kansallisen lainsäädännön kannalta huomioiden sisärajojen valvontaa koskeva säännöstö. Neljännessä luvussa perehdytään maahantulon ja lyhytaikaisen oleskelun rajoittamiseen. Ensin käsitellään maahantulon edellytyksiä, sen jälkeen rajavalvonnan väliaikaista palauttamista sisärajoille ja lopuksi käännyttämistä. Viidennessä luvussa perehdytään siihen, miten Covid-19-pandemia on vaikuttanut vapaan liikkuvuuden piiriin kuuluvien henkilöiden maahantuloon ja lyhytaikaiseen oleskeluun Suomessa. Viimeisessä luvussa kootaan yhteen tiivistetyt havainnot tutkimuskysymyksistä.