Browsing by Subject "kaupallinen sananvapaus"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2023)Ambush-markkinoinnilla tarkoitetaan menettelyä, jonka avulla luodaan luvattomasti mielikuva kaupallisesta yhteydestä urheilutapahtumaan, vaikka kyseisellä urheilutapahtumalla olisi virallinen yhteistyöstä maksanut sponsori. Ambush-markkinoija hyödyntää luvattomasti urheilutapahtuman mainetta ja goodwillia loukkaamatta immateriaalioikeuksia kuitenkaan suoraan, minkä vuoksi sitä on hyvin vaikeaa estää. Ambush-markkinointia on esiintynyt erityisesti suurten urheilutapahtumien yhteydessä Los Angelesin vuoden 1984 kesäolympialaista alkaen. Olympialaiset ovat maailman suurin, vanhin ja kuuluisin monilajinen urheilutapahtuma, jonka yhteiskunnallinen merkitys kansainvälisesti on valtava. Olympialaiset ovat tapahtuman vahvan goodwillin takia haluttu sponsorointikohde, minkä vuoksi se onkin ollut lukuisia kertoja myös ambush-markkinoinnin kohteena. KOK taistelee ambush-markkinointia vastaan jatkuvasti mm. omien sääntöjensä sekä isäntämaassa säädettävän erityislainsäädännön avulla. Tämän tutkielman kohteena on ambush-markkinointi oikeudellisena ilmiönä olympialaisten yhteydessä. Tutkimus noudattaa oikeusdogmatiikan ja oikeusvertailun metodeja. Lisäksi oikeuspolitiikka on tutkimuksen luonteen takia läsnä. Tutkielmassa tarkastellaan ensin ambush-markkinointia sekä siihen liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Ambush-markkinointi markkinointikeinona jakaa mielipiteitä jyrkästi. Toisten mielestä ambush-markkinointi on varastamista, kun taas toisten mielestä se on vain kekseliästä markkinointia kilpaillulla alalla. Kun ambush-markkinoija saa virallisen sponsorin kanssa saman tai lähes saman hyödyn ilman samaa taloudellista investointia, ei se houkuta yrityksiä sponsoroimaan olympialaisia tulevaisuudessa. Näin kulttuurillisesti sekä taloudellisesti tärkeitä olympialaisia ei ehkä voitaisi jatkossa pitää samassa mittakaavassa. Toisaalta Ambush-markkinointi kehittää markkinatoimijoita sekä antaa mahdollisuuden myös niille yrityksille hyötyä olympialaisista, joilla ei olisi mahdollisuutta sponsoroida tapahtumaa virallisesti. Tutkielmassa näitä näkemyksiä esitetään ja arvioidaan erikseen, jotta ambush-markkinoinnin uhat ja mahdollisuudet tulevat todella käsitellyiksi. Toiseksi tutkielmassa pohditaan, kuinka ambush-markkinointia on olemassa olevien keinojen avulla mahdollista estää ja olisiko sen lainsäädännöllinen estäminen Suomessa oikeutettua ja perusteltua. KOK:lla on monia keinoja estää ambush-markkinointia, mutta mikään näistä keinoista ei ole ollut ambush-markkinoinnin täydelliseksi estämiseksi tarpeeksi tehokas. Ambush-markkinoinnin lainsäädännöllisen estämisen perustelut ja oikeutus riippuvat siitä, miten ilmiön uhkia ja mahdollisuuksia arvioidaan. Tutkielmassa perusteluita ja oikeutusta arvioidaan olemassa olevan lainsäädännön kautta arvioiden sitä, että onko brändi omistettavissa, voidaanko ambush-markkinoijien sananvapautta rajoittaa ja millainen taloudellinen merkitys olympialaisilla on ilmiön uhkiin ja mahdollisuuksiin peilaten. Ambush-markkinoinnin lainsäädännöllisen estämisen oikeutuksesta ja perusteluista löytyy useita argumentteja sekä puolesta että vastaan. Tärkeintä aihepiiriä tarkastellessa ei ole löytää yhtä selkeästi ainoaa oikeaa vastausta kysymykselle, vaan tärkeintä on ymmärtää näitä argumentteja sekä itse kysymyksen ja siten myös vastauksen poliittinen luonne.
-
(2017)Tutkielmassa selvitetään mitä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) mukaisella kilpailijan halventamisella ja väheksymisellä tarkoitetaan vertailevan markkinoinnin kontekstissa. Tarkemmin ottaen tutkielmassa pyritään selvittämään miten kilpailijan arvostelua, halventamista ja väheksymistä on oikeudellisesti arvioitu sekä miten kilpailijan arvostelua, halventamista ja väheksymistä tulisi arvioida. Kilpailijan ja mm. tämän tuotteiden halventaminen ja väheksyminen on ollut Suomessa kiellettyä jo pitkään. Vertailevaa markkinointia koskevat säännöksen harmonisoitiin direktiivitasolla hieman ennen vuosituhannen vaihdetta ja kieltosäännös implementoitiin kuluttajansuojalain kautta SopMenL 2a §:n 1 momentin 5-kohtaan. Tutkielmassa identifioidaan markkinoinnin eri osapuolten intressit ja pyritään selvittämään oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa esitettyjen, kilpailijan halventamista ja väheksymistä koskevien tulkintojen ja johtopäätösten asianmukaisuus näiden intressien toteutumisen valossa. Erityishuomiota on kiinnitetty perusoikeuksiin. Tutkielmaan on kerätty ja siinä on referoitu runsas määrä liiketapalautakunnan, markkinaoikeuden ja -tuomioistuinten sekä korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöä säännönmukaisuuksien löytämiseksi ja tulkintakäytäntöjen tunnistamisek-si. Vertailun sekä halventamisen ja väheksymisen edellytysten täyttymistä arvioidaan keskivertokuluttajan saaman vaikutelman perusteella. Tutkielmassa pyritään selvittämään suomalaisen kuluttajan valveutuneisuus sekä kriittisyys ja näiden havaintojen valossa selvitetään halventamisen ja väheksymisen täyttymisen asianmukaiset edellytykset. Tutkielmassa selvitetään onko SopMenL:n systematiikassa erotettavissa eriasteista ja eri säännöksiin perustuvaa kilpailijan halventamista ja väheksymistä sekä tarkastellaan vertailun täyttymistä osana SopMenL:n mukaista halventamista ja väheksymistä. Oikeudellisen lähdeaineiston ja uusien havaintojen perusteella tutkielmassa eritellään halventamisen ja väheksymisen perinteisten tunnusmerkkien lisäksi uusia arviointikriteereitä. Perinteisinä tunnusmerkkeinä voidaan pitää mm. kilpailijan saattamista epäilyttävään valoon sopijakumppanina, kilpailijoiden tuotteiden esittämistä yleisesti heikkolaatuisina, tarpeetonta arvostelua, suhteettoman aggressiivista sävyä, pääasiallista vahingoittamistarkoitusta, irrelevanttia vertailutapaa sekä epäasiallisia arviointiperusteita. Ero harhaanjohtavuuteen tai totuudenvastaisuuteen voi monesti olla hyvin häilyvä. Halventamisen ja väheksymisen yksittäistapauksellisessa arvioinnissa uusina arviointikriteereinä voitaisiin tutkielman perusteella pitää mm. vertailun suoruuden astetta, alan tavanomaista kielenkäyttöä, mainoksessa esitettyjen mielipiteiden perusteluja, mielipiteiden taustalla olevia ja vastaanottajan kannalta aidosti merkityksellisiä taustatietoja tai havaintoja, mainoksen selkeää huumoria, vahingon vaaraa sekä loukkaavuuden vähäisyyttä (de minimis). Mainoksen arvostelevien ilmaisujen ulkoasua voitaisiin arvioida myös kauppiaallisen kehumisen konstruktion avulla. Perusoikeuksilla näyttäisi olevan yksittäistapauksellisessa arvioinnissa kuitenkin melko vähäinen merkitys.
-
(2024)Sosiaalisen median käytön räjähdysmäisen kasvun myötä 2010-luvulla on kehittynyt täysin uusi sähköisen elinkeinon harjoittamisen muoto, vaikuttajamarkkinointi. Vaikuttajille saattaa tarjoutua mahdollisuus hyödyntää lapsiaan kaupallisissa yhteistöissä. Lapset mainostavatkin yhä useammin esimerkiksi omia lelujaan ja vaatteitaan. Tätä toimintaa on syntynyt kuvaamaan termi ”kaupallinen sharenting”. Vaikka vaikuttajamarkkinointia koskevaa nimenomaista sääntelyä ei ole, on sen harjoittaminen sallittua perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattujen elinkeinovapauden ja sananvapauden nojalla sekä markkinointia koskevasta lainsäädännöstä ja itsesääntelystä johdettuna. Kuitenkin myös yksityiselämän suoja on erittäin vahva perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten suojaa nauttiva perustavanlaatuinen oikeus. Kahden yksilön ollessa samanaikaisesti perusoikeuksien subjektina on käsillä perusoikeuksien kollisio, jolloin ristikkäisiin suuntiin vievät oikeudet on pyrittävä punninnalla toteuttamaan mahdollisimman täysimääräisesti. Tutkielmassa kollisiossa olevat oikeudet kuuluvat lapselle ja tämän huoltajalla, joten lapsioikeudellinen tarkastelu on välttämätöntä. Tätä tarkastelua ohjaa moderni lapsikäsitys, jonka mukaan lapsi mielletään erityistä suojelua tarvitsevaksi itsenäiseksi oikeussubjektiksi. Lisäksi kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Lapselle kuuluvat oikeudet ovat samalla huoltajan velvollisuuksia, jotka huoltajan on otettava huomioon lastaan koskevassa päätöksenteossa eli esimerkiksi silloin, kun huoltaja päättää harjoittaa kaupallista sharentingia. Hyvääkin tarkoittava huoltaja ei aina toimi lapsen edun mukaisesti. Erityisesti kaupallisen sharentingin yhteydessä lapsen yksityiselämän suoja vaarantuu. Huoltajan toiminnan rikosoikeudellinen raja on kuitenkin häilyvä. Tutkielmassa pyritäänkin esittämään rajanvetoa myös huoltajan toiminnan lainmukaisuuden osalta. Keskeistä tutkielmassa on löytää lapsen edun mukainen ja muita lapsen oikeuksia kunnioittava ratkaisu, joka ei kuitenkaan rajoita liikaa huoltajalle tunnustettuja oikeuksia.
-
(2014)Tutkielmassa analysoidaan kontekstuaalisen lainopin metodilla Lissabonin sopimuksen (LS) vaikutuksia Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) sananvapautta koskevaan oikeuskäytäntöön viestintäoikeuden näkökulmasta. Tutkimushypoteesina on EU:n perusoikeuskirjan (POK) ja siinä suojatun sananvapauden oikeudellisen aseman vahvistuminen, sillä LS:n voimaantulon myötä 1.12.2009 POK:lla on primäärioikeudellinen asema EU-oikeudessa. Tutkimuskysymykset perustuvat Mikko Hoikan alkuvuonna 2009 ilmestyneen väitöskirjan “Sananvapaus Euroopan unionin oikeudessa” johtopäätöksiin. Tutkielmassa tutkitaan, punnitaanko sananvapautta LS:n jälkeen edelleen osana EU:n perusvapausrajoituksia. Toiseksi tutkitaan, onko sananvapautta suojattu EUT:n sananvapaustapauksissa yhtenevästi vai ristiriitaisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) oikeuskäytännön kanssa. Tutkimustulokset kootaan taulukkoon kunkin EUT:n sananvapaustapauksen osalta. LS:lla muutettu SEU 6 artikla selkeyttää ja vahvistaa harmonista perusoikeussuojaa EU-oikeudessa, joka koostuu POK 11 artiklassa suojatusta sanan- ja tiedonvälityksen vapaudesta, jota tulkitaan POK:n horisontaaliartikloiden ja POK:n 11 artiklan selityksen mukaisesti. Sen lisäksi EIS 10 artiklassa taattu ja yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuva sananvapaus ovat yleisinä periaatteina osa unionin oikeutta, mikä rikastuttaa ja luo joustavuutta EU-oikeuden sananvapaussuojaan. SEU 6 artikla sääntelee EUT:n sananvapaustulkintoja, jotka liittyvät pääsääntöisesti POK 11(2) artiklan median moniarvoisuuden turvaamiseen. POK 11(2) artikla tiedonvälityksen vapaudesta perustuu EUT:n sisämarkkinaperusteiseen oikeuskäytäntöön, jossa painotetaan kaupallisten toimijoiden sananvapauden suhdetta EU:n sisämarkkinoiden perusvapauksiin eli tavaroiden, palveluiden, henkilöiden ja pääomien vapaaseen liikkuvuuteen. EUT:n sananvapausrajoitusten suhteellisuusperiaatteen arviointi ja tulkinta ovat pääosin yhteneviä EIT:n EIS 10(2) artiklaa koskevan oikeuskäytännön kanssa. Sananvapausrajoituksen välttämättömyyttä arvioidaan EUT:ssa EIT:sta poiketen sisämarkkinaperusteisesti EU:n yleisen edun ja tavoitteiden sekä POK:ssa suojattujen muiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi, mikä mahdollistaa myös ristiriitaisen sananvapaustulkinnan EUT:n ja EIT:n välillä. EU-oikeuden LS:n jälkeinen välineneutraali kaupallinen sananvapauskäsitys monipuolistaa EUT:n sananvapaustulkintaa ja hälventää sananvapauden aikaisempaa vastakkainasettelua sisämarkkinoiden perusvapauksien kanssa. Uusimmissa EUT:n sananvapaustapauksissa sananvapautta tulkitaan poikkeuksellisesti perusoikeuskollisiossa varallisuusarvoisten oikeuksien kuten elinkeinovapauden tai immateriaalioikeuksien kanssa eikä ainoastaan suhteessa sisämarkkinoiden perusvapauksiin. EUT:n sananvapaustulkinnassa ei voida enää ohittaa perusoikeuspunnintaa sisämarkkinoiden perusvapauksien eduksi. EUT:n uusimman sananvapaustapauksen perusoikeuspunnintaa koskevalla tulkintaohjeella pyritään perusoikeuksien väliseen tasapainoon ja yhteensovittamiseen, mikä vahvistaa perusoikeuksien asemaa ja lisää perusoikeustulkintojen ennakoitavuutta EUT:n LS:n jälkeisissä sananvapaustulkinnoissa. Siitä huolimatta, että LS vahvisti sananvapauden oikeudellista asemaa ja monipuolisti sananvapauskäsitystä, sananvapautta ja sen rajoittamista tulkitaan EUT:ssa edelleen pääsääntöisesti suhteessa EU:n perusvapauksiin niin kuin aikana ennen LS:ta.
Now showing items 1-4 of 4