Browsing by Subject "kaupallinen tekstin- ja tiedonlouhinta"

Tutkielma tarkastelee tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla annetun direktiivin 2019/790 (DSM-direktiivi) kaupallista tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevan 4 artiklan soveltamista kielimallin opetusprosessissa. Tutkielman tavoitteena on luoda kattava kokonaiskuva DSM-direktiivin 4 artiklan nojalla toteutettavan tekstin- ja tiedonlouhinnan tosiasiallisesti sallituista rajoista hyödyntäen metodeina lainoppia sekä teleologista laintulkintaa. Valtaosa tekoälysovelluksista ja muista teknologisista innovaatioista rakentuu kielimalleille, joiden koneoppivien algoritmien opetusprosessi perustuu tekstin- ja tiedonlouhinnalla hankitulle tiedolle. Tekstin- ja tiedonlouhinnalla tarkoitetaan digitaalisessa muodossa olevan tiedon, kuten tekstin tai datan, automaattista laskennallista analyysia. Tekstin- ja tiedonlouhintaa voidaan harjoittaa pelkistä tosiasioista tai tiedoista, mutta useimmiten suurin osa tekstin- ja tiedonlouhinnassa hyödynnettävästä aineistosta on suojattu tekijänoikeuksin tai lähioikeuksin, jolloin oikeudenhaltijoiden ja yleistä etua edustavien kehittäjien väliset intressit asettuvat vastakkain punnittaviksi. Tutkielman ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastaamalla osoitetaan, mitä suojattuja oikeuksia kielimallin opetusaineistoon voi sisältyä. Opetusaineistoon sisältyvien suojattujen oikeuksien käsittelyn yhteydessä tarkastellaan samanaikaisesti näihin oikeuksiin kohdistuvaa tekijänoikeudellisesti relevanttia kopiointia ja kappaleen valmistamista. Toinen tutkimuskysymys tarkastelee DSM-direktiivin 4 artiklan nojalla toteutettavalle tekstin- ja tiedonlouhinnalle asetettuja edellytyksiä sekä toisaalta sitä, mitkä oikeudet rajaavat artiklan soveltamisalaa. Edellytykset voidaan jakaa kahteen: 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun lailliseen pääsyyn aineistoon ja 4 artiklan 3 kohdassa säädettyyn oikeudenhaltijan mahdollisuuteen oikeuksiensa pidätykseen. Artiklan tosiasiallista soveltamisalaa rajaavat myös tekijän moraaliset oikeudet sekä yleisön saataville saattamista koskeva yksinoikeus. Kolmannen tutkimuskysymyksen avulla 4 artiklan nojalla toteutettavan tekstin- ja tiedonlouhinnan sallittavuutta arvioidaan kansainvälisiin sopimuksiin kirjatun kolmivaihetestin nojalla. Tutkielmassa todetaan, ettei DSM-direktiivin 4 artiklan soveltamista kielimallin opetusprosessiin todennäköisimmin voida pitää kolmivaihetestin mukaisena. Tutkielma osoittaa, ettei DSM-direktiivin kaupallista tekstin- ja tiedonlouhintaa koskeva 4 artikla ole onnistunut täysimääräisesti toteuttamaan sille asetettuja tavoitteita oikeusvarmuuden lisäämisestä ja innovointiin kannustamisesta myös yksityisellä sektorilla, mikä on omiaan heikentämään sekä oikeudenhaltijoiden ja kehittäjien asemaa että EU:n kilpailukykyä alati kehittyvien teknologisten innovaatioiden kentällä.