Browsing by Subject "kauppaoikeus"

Teknologiavetoisessa ja alati muuttuvassa maailmassa yritykset ovat havahtuneet aineettoman omaisuuden merkitykseen liiketoimintansa yhtenä kasvu- ja menestystekijänä. Pelkän sisäisen kehitystyön ohella myös yhtiön ulkopuoliset teknologian lähteet ovat usein kiinnostuksen kohteena. Näitä voidaan havitella esimerkiksi yritysostoin. Usein viimeistään yrityskauppaprosessissa havahdutaan pohtimaan kunnolla sitä, mistä eri varallisuuseristä yrityksen käypä arvo muodostuu. Aineettoman omaisuuden muodostaessa yhä merkittävämmän osan yritysten liikearvosta on sen rooli myös yrityskaupoissa korostunut. Ostajan yhä vahvempana pyrkimyksenä on kaupan kohteena olevien patenttien ja muiden immateriaalioikeuksien tilan huolellinen kartoittaminen sekä niihin liittyvien mahdollisten riskien tunnistaminen ja analysointi. On myös myyjän intressissä antaa edellä mainituista mahdollisimman kattava ja todenmukainen kuva riskien toteen käydessä mahdollisesti aiheutuvan vastuunsa kaventamiseksi. Eri näkökulmien tai potentiaalisten ongelmien sivuuttaminen kaupan kohteen tarkastuksessa on katsottu yhdeksi yleisimmistä epäonnistuneiden yrityskauppojen syistä, ja se voi käydä ostajalle kalliiksi. Edellä esitetyt näkökohdat korostavat paitsi kaupan kohteen kunnollisen tarkastamisen merkitystä, myös sitä, kuinka tärkeää osapuolten olisi sopia niiden välisistä vastuista mahdollisimman yksityiskohtaisesti välttyäkseen tilanteilta, joissa esimerkiksi kaupan yhtenä kohteena oleva patenttisalkku ei kaikilta ominaisuuksiltaan vastaakaan sitä, mitä ostaja on olettanut. Vaikka aineettomaan omaisuuteen liittyvien näkökohtien huomioiminen sopimuksissa on viime vuosina parantunut, voi eteen yhä tulla tilanteita, joissa virhevastuun määräytymisestä ei ole sovittu riittävällä tarkkuudella. Tutkielmassa tarkastellaan patenttiin liittyviä virhetilanteita yrityskauppakontekstissa. Tavoitteena on selvittää, miten virhevastuu määräytyy siinä tapauksessa, että osana kauppaa myytävä patentti ei täytä ostajan odotuksia. Tutkimuskysymystä lähestytään ennen kaikkea tahdonvaltaisen lainsäädännön näkökulmasta mutta osin myös vakiintuneita yrityskauppakäytäntöjä tarkastelemalla. Tarkoituksena on kartoittaa, mitä virheen potentiaalisesti aiheuttavia riskejä patentteihin voi liittyä ja mitkä tekijät osapuolten välisen vastuun muotoutumiseen vaikuttavat. Myyjän kauppakirjassa antamat vakuutukset sekä muut yrityskaupan yhteydessä vakiintuneesti suoritettavat toimet kuten kaupan kohteen tarkastaminen vastaavat tietyiltä osin kauppalain sääntelyä vastaavista toimista. KL 18–19 §:ssä säädetään myyjän ennen kaupantekoa tavarasta antamista tiedoista ja KL 20 §:ssä tavaran tarkastuksesta ennen kauppaa.

Tutkielmassa tarkastellaan datan käyttöä keinotekoisten neuroverkkojen harjoitusmateriaalina sekä siinä yhteydessä esiintyviä tekijänoikeudellisia haasteita tekijänoikeusloukkausten näkökulmasta. Tarkastelu kiinnittyy yhtäältä harjoitusmateriaalina käytettävään dataan itsessään, datan suojaamismahdollisuuksiin sekä toisaalta myös keinotekoisissa neuroverkoissa tapahtuviin teknisiin prosesseihin kappaleen valmistamisen doktriinin näkökulmasta. Tarkastelun kohteena oleva aihe on tuore sekä verrattain vähän tutkittu, sillä useimmiten huomio kiinnittyy tekoälysovellusten kautta luotuihin lopputuotteisiin ja niiden suojaamiseen. Näin ollen se, millä materiaalilla tekoälyteknologiaan kuuvia keinotekoisia neuroverkkoja harjoitetaan tai mitä immateriaalioikeudellisia haasteita prosessin alkuvaiheeseen liittyy, on aikaisemmissa tutkimuksissa jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Aihepiirin käsittely tutkielmassa jäsentyy yhden esikysymyksen sekä kahden varsinaisen tutkimuskysymyksen kautta tapahtuvaan tarkasteluun. Tutkielman esikysymyksen tarkoituksena on selvittää ensinnäkin se, voiko data ylipäätänsä nauttia tekijänoikeudellista suojaa. Esikysymyksen tarkastelun yhteydessä luodaan katsaus myös datan omistajuuteen liittyviin kysymyksiin sekä datan rooliin keinotekoisten neuroverkkojen harjoitusmateriaalina, jolloin sivutaan myös datan saatavuuteen liittyviä haasteita. Tutkielman varsinaisen tutkimuskysymyksen kautta pyritään selvittämään, onko tekijänoikeusloukkaus mahdollinen käytettäessä dataa keinotekoisien neuroverkkojen harjoitusmateriaalina. Tutkielmassa hyödynnetään lainopillista metodia, jonka lisäksi tutkielman loppupuolella esitetään de lege ferenda-kannanottoja oikeustilan tasapainottamiseksi. Tutkielman tarkastelussa korostuu harjoitusmateriaalina käytettävän datan luonne sekä se, voidaanko neuroverkkoja harjoittaessa katsoa syntyvän teoskappale, joka indikoisi tekijänoikeusloukkauksen mahdollisuutta. Tutkielman johtopäätöksenä esitetään, että tekijänoikeusloukkaus on mahdollinen keinotekoisissa neuroverkoissa tapahtuvien prosessien yhteydessä. Tutkielman toisena varsinaisena tutkimuskysymyksenä tarkastellaan, onko esitetty tulkinta tarkoituksenmukainen huomioiden kappaleenvalmistamisen doktriinin alkuperä suhteutettuna digitalisoidumpaan toimintaympäristöön. Tutkielman lopussa hahmotellaan eri ratkaisuvaihtoehtoja oikeustilan selkeyttämiseksi ja tarkoituksenmukaistamiseksi huomioiden sekä sääntelytarve että tasapainon löytäminen eri intressien välillä.