Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kovenantti"

Sort by: Order: Results:

  • Niskanen, Aija (2023)
    Kovenantteja eli luottosopimukseen sisällytettäviä erityisehtoja käytetään turvaamaan luotonantajan asemaa sekä varmistamaan, että luotonsaaja kykenee tulevaisuudessa täyttämään takaisinmaksuvelvoitteensa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan finanssikovenantteja sekä toimintakovenantteihin luettavia informaatiokovenantteja. Finanssikovenantin rikkoutuminen johtaa siihen, että luotonantaja voi ennalta sovitun mukaisesti ryhtyä erilaisiin toimenpiteisiin, vahvimmillaan luottosopimuksen irtisanomiseen. Irtisanominen taas voi johtaa luoton takaisinmaksuun välittömästi. Finanssikovenantteja käytetään tyypillisesti eräännyttämisperusteina sellaisissa tilanteissa, joissa yrityksen taloudellinen asema uhkaa heikentyä. Tällöin finanssikovenantin rikkoutuminen voi olla suoraan tai välillisesti yhteydessä luotonsaajan maksukyvyttömyyteen, jolloin takaisinsaantiriski voi kohota. Tässä tutkielmassa tarkastellaan erityisesti TakSL 5 § ja 10 §:n mukaisia takaisinsaantisäännöksiä. TakSL 5 § sisältää yleisen takaisinsaantiperusteen, jonka nojalla oikeustoimi peräytyy, jos sillä on sopimattomasti suosittu velkojaa toisten velkojien kustannuksella. Peräytymisen edellytyksinä pidetään lisäksi velallisen maksukyvyttömyyttä tai oikeustoimen johtamista velallisen maksukyvyttömyyteen, oikeustoimen sopimattomuutta sekä osapuolen vilpillistä mieltä. TakSL 10 §:n nojalla voidaan peräyttää epätavallisin maksuvälinein, ennenaikaisesti tai pesän varoihin nähden huomattavalla määrällä maksetut maksut, joita ei voida pitää olosuhteisiin nähden tavanomaisina. Finanssikovenantit voivat lisätä takaisinsaantiriskiä sen vuoksi, että ne sidotaan tyypillisesti luotonsaajan maksukykyyn liittyviin tunnuslukuihin. Luottosopimukseen sisällytettävät informaatiokovenantit voivat puolestaan synnyttää luotonantajalle erityistietämyksen luotonsaajan oloista, jolloin eräät takaisinsaantiin liittyvät edellytykset voivat täyttyä varsin helposti. Tilanteessa, jossa luottosopimus irtisanotaan kovenantin rikkoutumisen perusteella voidaan myös tutkia TakSL:n ennenaikaisen maksun kriteeristön täyttymistä. Tutkielmassa tarkastellaan lisäksi sitä, voidaanko finanssikovenantteja joissakin tapauksissa pitää niin yleisinä, että ne täyttäisivät tavanomaisuuden kriteerin, eikä peräytymistä näin ollen tapahtuisi. Kovenantteja sisältäviin luottosopimuksiin liittyy lisäksi keskeisesti TakSL:n läheisyyskriteerin täyttymisen riski, jota sivutaan tässä tutkielmassa. TakSL:n 5 §:n ja 10 §:n mukaisten edellytysten täyttymisen lisäksi tutkielmassa käsitellään sitä, onko luotonantajalla käytettävissään keinoja, joilla takaisinsaantiriskiä voitaisiin pyrkiä minimoimaan.
  • Pöder, Greete (2023)
    Tutkielman aiheena on pääomasijoittajan osakassopimuksessa käyttämät riskienhallintakeinot erilaisin kovenantein. Tutkielmassa käsitellään osakassopimuksen suhdetta pääomasijoittamiseen sekä pääomasijoittajan osakassopimukseen sisällyttämiä kovenantteja. Tutkielman metodi on pääsääntöisesti lainopillinen, ottaen kuitenkin huomioon myös oikeustaloustieteellisiä näkökulmia. Tutkielman tarkoituksena on esittää kannanottoja yhtiöoikeudellisesta näkökulmasta ottaen kuitenkin huomioon myös sopimusoikeudelliset periaatteet. Pääomasijoittamisella tarkoitetaan määräaikaisten ja ammattimaisten sijoitusten tekemistä julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin arvonnousua tavoitellen. Pääomasijoittajan ja julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin tehtyjä sijoituksia sääntelee osapuolten välisessä suhteessa osakassopimus. Tutkielmassa tarkastellaan pääomasijoitustoimintaan erityisesti osakassopimuksen soveltamiseen liittyviä ja osakassopimuksen yhtiöoikeudellisen sitovuusvaikutuksen puutteesta aiheutuvia riskejä. Tutkielmassa argumentoidaan, että vaikka yhtiöoikeudellinen sitovuusvaikutus puuttuu, ei se tee osakassopimuksesta kuitenkaan pääomasijoittajalle toimimatonta työkalua ja esitetään erilaisia näkökulmia yhtiöoikeudellisen sitovuusvaikutus ongelman ratkaisemiseksi yhtiöoikeudellisella tasolla muun muassa yhtiöjärjestyksen määräyksillä ja osakeyhtiön päätöksentekoon liittyvillä kysymyksillä. Lopputuloksena on systematisoiva kokonaisuus erilaisten riskien kartoittamiseksi.