Browsing by Subject "koventamisperuste"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)Tutkielmassa tarkastellaan rangaistuksen määräämisen ja mittaamisen keskeistä kokonaisuutta. Tutkielmassa tarkastellaan yleisiä rangaistuksen mittaamiseen liittyviä periaatteita, kuten tarkoituksenmukaisuus- ja oikeudenmukaisuusperiaatteita, normaalirangaistusasteikkoa ja siitä poikkeamista, sekä korkeimman oikeuden oikeuskäytäntöä rangaistuksen mittaamisesta. Korkein oikeus on 2010-luvulta alkaen pyrkinyt aktiivisempaan ohjausvaikutukseen rangaistuskäytännön ohjaajana ja normaalirangaistusasteikosta luopumiseen suuntaavan oikeuskäytännön viitoittajana. Korkein oikeus antoi vuonna 2011 ennakkopäätöksen, jossa se korosti omaa asemaansa rangaistuksen mittaamisessa ja totesi, että rangaistuksen mittaamisen lähtökohdaksi tulee ottaa korkeimman oikeuden rangaistuskäytäntö. Erityisesti tutkielmassa kuitenkin keskitytään rikoslain 6 luvun koventamis-. lieventämis- ja kohtuullistamisperusteiden syntyyn, kehitykseen, tulkintaan ja systematisointiin. Koventamis-, lieventämis- ja kohtuullistamisperusteet lisättiin rikoslakiin ensimmäisen kerran vuonna 1976. Rikoslain yleisten oppien kokonaisuudistuksen yhteydessä koventamis-, lieventämis- ja kohtuullistamisperusteet vakiinnuttivat paikkansa rikoslain 6 luvun 5, 6, ja 7 §:nä vuonna 2003. Lieventämis- ja kohtuullistamisperusteet ovat pysyneet muuttumattomina siitä saakka. Koventamisperusteita sen sijaan on muutettu useamman kerran myös rikoslain yleisten oppien kokonaisuudistuksen jälkeen, viimeisimpänä vuonna 2022. Myös tulevaisuudessa rikoslain 6 luvun 5, 6 ja 7 §:ä koskevat muutokset tulevat todennäköisesti suuntautumaan nimenomaan koventamisperusteisiin.
-
(2024)Pääkaupunkiseudulla toimivat katujengit ovat yleistyneet viime vuosina. Mahdollisuus siitä, että Suomi on ajautumassa samankaltaiseen jengitilanteeseen kuin Ruotsi on antanut syytä pohtia lainopillisesta näkökulmasta, miten katujengit soveltuvat nykyiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvään lainsäädäntöön. Tarkemmin on siis aiheellista pohtia, mikäli katujengit kuuluvat järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmäsäännöksen soveltamispiiriin, ja näin ollen myös mikäli rikoslain 6:5 järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva koventamisperuste soveltuisi. Järjestäytynyt rikollisuus on mielletty hierarkkisena ja jäykkärakenteisena, mutta viime aikoina rikollisryhmät ovat muuttuneet dynaamisimmiksi sekä rakenteeltaan löyhemmiksi. Muuttunut ryhmärakenne kytkeytyy myös katujengeihin ja näin ollen pohdinta järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmäsäännöksen soveltamisesta on aiheellinen. Koska määritelmäsäännös rajaa rikoksia tekevät ryhmät joko järjestäytyneiksi rikollisryhmiksi taikka rikosoikeuden yleisten osallisuusoppien mukaisesti nousee kysymys, mikäli katujengit istuvat määritelmäsäännöksen kriteereihin. Vertailu katujengi-ilmiön sekä järjestäytyneen rikollisryhmän välillä mahdollistaa katujengien asettamisen oikeudelliseen kontekstiin. Katujengien jäsenprofiili tuo rajanvetotilanteen, mikäli katujengit ovat nuorisorikollisuuden ja järjestäytyneen rikollisuuden välimalli. Tuoretta oikeuskäytäntöä on niukasti, mutta oikeuskäytäntö on kuitenkin osoittanut kulkusuunnan katujengien istuvuuteen nykyiseen lainsäädäntöön. Koska tuomiot eivät ole lainvoimaisia, voi hovioikeuden ratkaisut vaikuttaa käsitykseen siihen, mikäli katujengeihin sovelletaan järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmäsäännöstä.
Now showing items 1-2 of 2