Browsing by Subject "kriisilauseke"

Työmarkkinaosapuolet solmivat 29.2.2016 kilpailukykysopimuksen, jonka yhtenä tavoitteena oli edistää paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Kilpailukykysopimuksessa nostettiin esiin selviytymislausekkeet keinona edistää paikallista sopimista. Selviytymislausekkeet ovat sittemmin yleistyneet eri alojen työehtosopimuksissa. Kevään 2020 aikana radikaalisti heikommat talous- ja työllisyysnäkymät sekä työoikeuskentässä nähdyt poikkeuksellisen nopeasti läpiviedyt lakimuutokset ja työmarkkinajärjestöjen poikkeukset työehtosopimuksissa ja kymmenet tilapäiset työehtosopimukset osoittavat, että tarvetta joustaville paikallisille ratkaisuille on tulevaisuudessakin. Selviytymislauseke on työehtosopimusmääräys, joka sisältää kelpuutuksen tilapäiseen työsuhteen ehtojen heikentämiseen työnantajan joutuessa taloudelliseen kriisiin, joka voisi johtaa työvoiman käytön vähentämiseen. Selviytymislausekkeen nojalla laaditaan paikallinen sopimus, selviytymissopimus. Tutkielmassa on omaksuttu termi selviytymislausekejärjestelmä kuvaamaan selviytymislausekkeen ja sen nojalla laadittavan selviytymissopimuksen muodostamaa kokonaisuutta. Selviytymislausekkeita koskeva tutkimus ja oikeuskäytäntö on toistaiseksi erittäin vähäistä. Tutkimuksen tavoitteena onkin selventää selviytymislausekejärjestelmää koskevaa oikeustilaa ja selvittää, miten työehtosopimusten työsuhteen ehtoja muokkaavat selviytymislausekkeet ja niiden nojalla laadittavat selviytymissopimukset sijoittuvat kansallisessa työoikeudellisessa normijärjestelmässä ja työsuhteen ehtolähteiden hierarkiassa. Tutkimuksessa työoikeudellisten oppirakennelmien toimivuutta arvioidaan selviytymislausekkeen kannalta. Tutkielmassa lähestytään työsuhteen ehtojen selviytymislausekeproblematiikkaa työsuhdeopin kautta, eli normit otetaan huomioon itsenäisine oikeusvaikutuksineen. Tutkimus nojautuu vahvasti lainopin metodiin, sillä asiaa tutkitaan nykyisen lainsäädännön, oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön valossa. Tutkimus on työoikeudellinen ja keskittyy kansalliseen kollektiiviseen työoikeuteen. Tutkielman tarkoituksena on ensinnäkin selvittää selviytymislausekkeen ja selviytymissopimuksen asema työsuhteen ehtojen määräytymis- ja muuttamisjärjestelmässä. Yksityiskohtaisempina tutkimuskysymyksinä selvitetään selviytymissopimuksen asemaa paikallisen sopimisen välineenä sekä työsopimuksen sisällön ja työntekijöiden tasapuolisen kohtelun velvoitteen vaikutusta selviytymissopimuksen soveltamiseen. Omina osakysymyksinään sivutaan myös työnantajan ja työntekijän järjestäytymisen vaikutusta selviytymislausekkeen soveltamisen kannalta. Johtopäätöksenä todetaan, että kun yrityskohtainen selviytymissopimus tehdään työehtosopimuksen kelpuutuksen perusteella, se sitoo normaalisitovuuskentässä normaalin työehtosopimuksen tapaan kaikkia kyseisen työehtosopimuksen piiriin kuuluvia työntekijöitä. Se, sovelletaanko selviytymislauseketta työntekijän työsuhteessa viitetyöehtosopimuksen osana, itsenäisenä työehtosopimuksena vai työsopimuksen oikeusvaikutuksin, riippuu työnantajan järjestäytymisestä ja selviytymissopimuksen sopijapuolista. Tutkielman johtopäätöksenä todetaan myös, että selviytymistoimen kohdentamisen tasapuolinen arviointi jää tapauskohtaisesti arvioitavaksi. Tutkielmassa havaitaan myös, ettei oikeuskirjallisuudessa luotu ja oikeuskäytännössä vahvistettu määräämisjärjestelmä sellaisenaan täysin riitä selviytymislausekejärjestelmän jäsentämiseen. Syynä tähän on osaltaan se, etteivät järjestäytymättömät työnantajat ole perinteisesti voineet laatia työehtosopimukseen perustuvia paikallisia sopimuksia. Kilpailukykysopimuksella selviytymislausekejärjestelmä on kuitenkin tarkoitettu myös järjestäytymättömien työnantajien käytettäväksi. Nykyisellään lainsäädäntö ei riitä toteuttamaan tätä uutta paikallisen sopimisen mahdollisuutta järjestäytymättömien työnantajien osalta.