Browsing by Subject "kryptovarat"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)EU:n preventiivisen rahanpesusääntelyn soveltamisala on laajentunut noin 30 vuodessa kansainvälisten suositusten perässä luotto- ja rahoituslaitoksista kryptovaluuttaan, ja mikäli uuden rahanpesuasetuksen ehdotukset menevät läpi, tulee todennäköisesti laajentumaan vielä laajemmin kryptovaroihin. Tämä kehityskulku on saanut jatkua ilman sen suurempaa huomiota tai kritiikkiä vuosikymmenten ajan, mutta EU:ssa on viime vuosina niin nopeaan tahtiin uudistettu rahanpesusääntelyä ja laajennettu sen soveltamisalaa, että nyt viimeistään herää kysymys siitä, torjuuko nykyinen rahanpesusääntely tehokkaasti rahanpesua. Alun perin EU tyytyi reagoimaan reaktiivisesti rahanpesijöiden liikkeisiin kohdistamalla sääntelyä sellaisiin menetelmiin, jotka olivat kasvattaneet suosiota rahanpesijöiden keskuudessa. Sittemmin tilanteeseen on tullut muutos riskiperusteisen lähestymistavan omaksumisen myötä ja nykyään EU perustelee sääntelyn soveltamisalan laajentumista huomioimalla eri menetelmien rahanpesuriskit. Tämä lähestymistapa on erityisen hyvin nähtävissä kryptovarojen yhteydessä, jotka ovatkin laittaneet EU-lainsäätäjän uuden tilanteen eteen, sillä sen lisäksi, että lainsäätäjän on täytynyt päättää miten torjua rahanpesua kryptomaailmassa, kryptovarojen taustalla vaikuttava lohkoketjuteknologia ei aivan yksiselitteisesti istu nykyiseen rahanpesu-sääntelykehykseen.
-
(2024)Tutkielman tarkoituksena on tarkastella lohkoketjuteknologiaa ja sen käyttökohteita sekä suomalaisten ammattimaisten urheiluseurojen organisointiin, hallintoon ja rahoitukseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Tutkielmassa selvitetään, voisiko lohkoketjuteknologia käyttökohteineen ratkaista suomalaisten ammattimaisten urheiluseurojen organisointiin ja hallintoon liittyviä oikeudellisia jännitteitä, tuoden samalla näille urheiluseuroille uudenlaisen keinon rahoittaa toimintaansa. Tutkielman metodina toimii lainoppi, jota hyödynnetään havainnoitaessa lohkoketjuteknologian ja ammattimaisten urheiluseurojen oikeudellisia lähtökohtia. Apumetodeina hyödynnetään kriittistä lainoppia tunnistettaessa suomalaisten ammattimaisten urheiluseurojen organisointiin ja hallintoon liittyviä oikeudellisia jännitteitä sekä tarkoituksenmukaisissa määrin oikeusvertailua. Tutkielmassa on johdannon jälkeen kolme aihetta käsittelevää päälukua sekä lopuksi johtopäätökset. Ensimmäisessä pääluvussa tarkastellaan suomalaisten urheiluseurojen organisoinnin, hallinnon ja rahoituksen kehitystä osana urheilun eurooppalaista pyramidimallia sekä verrataan nykyistä oikeustilaa eräisiin eurooppalaisiin vastinpareihin. Toisessa pääluvussa tarkastellaan lohkoketjuteknologiaa, siinä laajasti hyödynnettäviä älysopimuksia sekä erilaisia kryptovaroja ja DAO:a lohkoketjuteknologian käyttökohteina. Kolmannessa pääluvussa osoitetaan, kuinka suomalaisille ammattimaisille urheilu-seuroille valittu organisointimuoto on jännitteinen urheiluseuran toiminnan tarkoituksen näkökulmasta ja johtaa urheiluseuran hallinnossa päätöksenteon keskittymiseen sekä mitä mahdollisuuksia lohkoketjuteknologia voisi tarjota näihin teemoihin. Päälukujen myötä tutkimuskysymykseen tulee vastattua vaiheittain. Johtopäätöksissä todetaan urheilun kaupallistumisen olleen keskeinen jännitteisen oikeustilan muodostumisen kannalta, koska ilmiön myötä aiemmin aatteellisiksi yhdistyksiksi organisoidut urheiluseurat päätyivät eriyttämään huippu-urheiluun keskittyvän edustusjoukkueen itsenäiseksi osakeyhtiöksi. Samalla havaitaan, että urheiluseurat voisivat mahdollisesti tulevaisuudessa hyödyntää lohkoketjuteknologiaa sekä sen käyttökohteita organisointimuotoon ja hallintoon liittyvien jännitteiden poistamisessa, osallistaen etenkin kannattajia tärkeänä sidosryhmänä urheiluseuraa koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi selvitetään, että MiCA-asetus tarjoaisi jo nyt selvän oikeudellisen kehikon hyödyntää lohkoketjuteknologiaa urheiluseurojen toiminnan rahoittamisessa.
Now showing items 1-2 of 2