Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kunnianvastainen ja arvoton menettely"

Sort by: Order: Results:

  • Informaatioedun väärinkäyttö julkisesti noteeraamattomien arvopaperien vaihdannassa 
    Nurminen, Matias (2023)
    Tutkielman aiheena on informaatioedun väärinkäyttö julkisesti noteeraamattomien arvopaperien vaihdannassa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten julkisesti noteeraamattomien arvopaperien vaihdantaa koskevia informaatioedun väärinkäytöstilanteita säännellään sekä se, mitä oikeusvaikutuksia moitittavan informaatioedun väärinkäytöllä on julkisesti noteeraamattomien arvopaperien vaihdannassa. Markkinatoimijoiden informaatiotasapainoa vaihdannan kohteena olevaan arvopaperiin nähden voidaan pitää lähtökohtaisesti epäsymmetrisenä. Arvopaperien osalta osapuolten informaatioetu voi koostua kyseisen arvopaperin tai yhtiön nykytilanteesta, tulevaisuuden hintakehityksestä tai muusta arvopaperin arvoon vaikuttavasta tekijästä, jolla, jos se olisi myös vastapuolen tiedossa, olisi olennainen vaikutus kyseisestä arvopaperista maksettavaan kauppahintaan tai yleisesti kauppasopimuksen syntymiseen ja sen ehtoihin. Arvopaperimarkkinaoikeudellisen sisäpiirisääntelyn soveltamisala on rajattu siten, ettei sitä sovelleta julkisesti noteeraamattomilla arvopapereilla käytävään vaihdantaan. Kun julkisesti noteeraamattoman arvopaperin vaihdannan voidaan pääsääntöisesti olettaa perustuvan osapuolten väliseen sopimussuhteeseen, tarkastellaan julkisesti noteeraamattomien arvopaperien vaihdannassa esiintyviä informaatioedun väärinkäytöstilanteita tässä tutkielmassa sopimusperusteisena irtaimen kauppana. Näin ollen tarkastelu keskittyy erityisesti kauppalain 17–19 §:ien sekä oikeustoimilain 30, 33 ja 36 §:ien arviointiin. Tutkielmassa on tultu siihen tulokseen, että sisäpiirinluontoisen tiedon muodostaman informaatioedun väärinkäytöstilanteita voidaan arvioida julkisesti noteeraamattomia arvopapereita koskevien transaktioiden osalta KL:n 17–19 §:ien virhevastuunormien perusteella. Tutkielmassa kuitenkin korostetaan erityisesti yrityskauppoja koskevissa osakekauppasopimuksissa vakiintuneen KL:n poissulkevan ehdon vaikutusta KL:n virhevastuunormiston soveltuvuuteen. Huomiota kiinnitetään myös ostajan mahdollisesti suorittamaan ennakkotarkastukseen sekä sen vaikutukseen myyjän tiedonantovirheen arvioinnissa. Jos KL:n ei voida katsoa soveltuvan julkisesti noteeraamattoman arvopaperin kauppaa koskevaan sopimukseen, jota rasittaa informaatioedun väärinkäyttö, on tiedonantovirhettä arvioitava viimesijaisesti OikTL:n pätemättömyysperusteiden (OikTL 30 tai 33 §) tai yleisen sovittelusäännöksen (OikTL 36 §) näkökulmasta. Lopuksi tutkielmassa tarkastellaan sopimuksen pätemättömyyden ja sovittelun osalta sitä, onko moitittavan informaatioedun väärinkäyttö ennemmin pätemättömyyden muodostama tekijä, vai tulisiko painoarvoa antaa sopimuksen sovittelun edellytysten täyttymistä koskevalle arvioinnille sopijapuolten mahdollisesta tasavertaisuudesta huolimatta.
  • Motiivierehdys sopimuksen pätemättömyysperusteena 
    Pihlajamaa, Meri-Sisko (2022)
    Tiivistelmä Tiedekunta: Oikeustieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Oikeustieteen maisterin koulutusohjelma Opintosuunta: Velvoiteoikeus Tekijä: Meri-Sisko Pihlajamaa Työn nimi: Motiivierehdys sopimuksen pätemättömyysperusteena Työn laji: OTM-tutkielma Kuukausi ja vuosi: Syyskuu 2022 Sivumäärä: XIII+70 Avainsanat: motiivierehdys, ilmaisuerehdys, oikeuserehdys, edellytysoppi, tahtoteoria, kunnianvastainen ja arvoton menettely, pätemättömyysperuste Ohjaaja tai ohjaajat: Petra Sund-Norrgård Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Tiivistelmä: Motiivierehdys tarkoittaa tilannetta, jossa sopimuksen osapuoli on sopimusta valmisteltaessa muodostanut tahtonsa virheellisten käsitysten perusteella. Motiivierehdyksestä ei ole säädetty lain varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (oikeustoimilaki, OikTL) kolmannessa luvussa, jossa säädetään sopimuksen sitomattomuuteen johtavista pätemättömyysperusteista. Yksi tällainen pätemättömyysperuste on OikTL 32.1 §:n mukainen ilmaisuerehdys, jossa erehdys kohdistuu tahdon ilmaisemiseen. Lakiin kirjattuna ilmaisuerehdyksen asema on oikeudessamme erilainen motiivierehdykseen verrattuna, jolla ei pääsääntöisesti ole katsottu olevan oikeudellista merkitystä. Tästä pääsäännöstä huolimatta muualla lainsäädännössä, edellytysopissa sekä oikeuskäytännössä on motiivierehdykseksi luokiteltaville tilanteille annettu merkitystä sopimuksen sitovuutta arvioitaessa. Motiivierehdyksen todellinen merkitys on oikeudessamme näin ollen täsmentämätön. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisin perustein motiivierehdys voi johtaa sopimuksen pätemättömyyteen. Jotta tähän tutkielman pääasialliseen tutkimuskysymykseen voitaisiin vastata, tarkastellaan tutkielmassa motiivierehdyksen merkitystä petollisen viettelyn (OikTL 30 §), kunnianvastaisen ja arvottoman menettelyn (OikTL 33 §) sekä sopimuksen sovittelun (OikTL 36 §) mukaisissa tilanteissa. Lisäksi arvioidaan motiivierehdyksen suhdetta edellytysoppiin ja sen merkitystä sellaisessa oikeustoimilain ulkopuolisessa lainsäädännössä ja oikeusperiaatteissa, joissa voidaan katsoa olevan kyse motiivierehdyksen mukaisista tilanteista. Edelleen tutkielmassa hahmotellaan itsenäisen motiivierehdysnormin mahdollisuutta ja tarpeellisuutta nykyoikeudessamme. Edellä mainittujen seikkojen tarkastelussa tulkinta-apua haetaan muiden Pohjoismaiden sekä Saksan oikeudesta, kuten myös kansainvälisistä sopimusoikeudellisista periaatekokoelmista. Yksi keskeisimmistä tutkielman johtopäätöksistä on, ettei motiivierehdystä koskeva pääsääntö ole erityisen vahva, vaan motiivierehdys saa sopimussidonnaisuuden suhteen merkitystä moninaisten perusteiden kautta. Tästä näkökulmasta katsottuna itsenäinen motiivierehdysnormi eivät näyttäydy tarpeellisilta. Liian myönteinen suhtautuminen motiivierehdyksen vaikutuksellisuuteen ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, jotta voitaisiin varmistua oikeusvarmuuden ja vaihdannan intressin toteutumisesta.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO