Browsing by Subject "lääkärin vastuu"

Poikien ei-lääketieteellisiä ympärileikkauksia suoritetaan uskonnollisista ja kulttuurisista syistä erityisesti juutalaisten ja muslimien keskuudessa. Poikien ei-lääketieteellisten ympärileikkausten oikeustila Suomessa on edelleen jokseenkin epäselvä, sillä asiasta ei ole saatu aikaan lainsäädäntöä 2000-luvun sääntelypyrkimyksistä huolimatta. Korkein oikeus on antanut kolme ratkaisua vuosina 2008 ja 2016 poikien uskonnollisista ja kulttuurisista syistä suoritetuista ympärileikkauksista. Oikeuskäytännön mukaan pojan ei-lääketieteellinen ympärileikkaus täyttää lähtökohtaisesti pahoinpitelyn tunnusmerkistön, sillä kyse on lapsen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttumisesta, mutta tapauskohtaisen arvioinnin perusteella toimenpide voi olla oikeutettu lapsen kokonaisedun kannalta. Tutkielmassa tarkastellaan lääkärin vastuuta pääosin korkeimman oikeuden ympärileikkauksia koskevien ratkaisujen valossa sekä ammattieettisten velvollisuuksien perusteella. Lääkärin rikosvastuu on tällaisissa ympärileikkauksissa vahvasti sidoksissa siihen, katsotaanko toimenpiteen olevan yksittäistapauksessa lapsen edun mukainen. Lapsen etu saa sisältönsä tapaukseen soveltuvista perus- ja ihmisoikeuksista. Siten lääkärin rikosvastuun ennakointi voi olla haastavaa. Koska poikien ei-lääketieteellisten ympärileikkausten ei katsota kuuluvan terveyden- ja sairaanhoidon toimenpiteisiin, niihin ei sovelleta terveydenhuoltoa koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi STM on antanut vuonna 2015 ohjeen poikien ei-lääketieteellisistä ympärileikkauksista, mutta kyse on kuitenkin vain suosituksesta. Sen sijaan ammattieettisestä näkökulmasta lääkärien ei pitäisi suorittaa poikien ei-lääketieteellisiä ympärileikkauksia, kun lapsi ei kykene antamaan siihen itse tietoon perustuvaa suostumustaan eikä toimenpiteellä ole terveydellistä tai lääketieteellistä perustetta. Lisäksi tutkielmassa selvitetään aiheesta käytyä kansainvälistä keskustelua, sillä kyse on maailmanlaajuisesta ilmiöstä, jota ei voi erottaa globaalista kontekstista. Poikien uskonnollisista ja kulttuurisista syistä suoritettavista ympärileikkauksista ei vallitse yhdenmukaista mielipidettä kansainvälisesti. Osa pitää niitä kiellettyinä pojan ihmisoikeuksien rikkomisena, sillä toimenpiteellä puututaan pojan ruumiilliseen koskemattomuuteen ilman pojan omaa suostumusta. Toisaalta osa puolustaa poikien ei-lääketieteellisiä ympärileikkauksia erityisesti uskonnonvapauden ja perheelämän suojan perusteella. Sen sijaan tyttöjen sukuelinten silpomiseen suhtaudutaan kansainvälisesti nykyään kielteisesti, ja esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO tekee aktiivisesti silpomista vastustavaa työtä. Suomessa tyttöjen sukuelinten silpominen on rangaistavaa törkeänä pahoinpitelynä, jota ei voi poikien ympärileikkausten tapaan oikeuttaa lapsen edulla.