Browsing by Subject "laajennettu lähestymiskielto"

Lähisuhdeväkivalta on Suomessa vakava ongelma. Yksi keino, jolla perheväkivaltaa pyritään ennaltaehkäisemään lainsäädännöllä, on lähestymiskielto. Lähestymiskieltolaissa lähestymiskiellot jaetaan perusmuotoisiin ja perheen sisäisiin lähestymiskieltoihin, ja molemmat näistä voidaan määrätä myös laajennettuina eli siten, että kieltoon määrätyltä kielletään kiellolla suojattuun kohdistuvan yhteydenpidon, tapaamisen, seuraamisen ja tarkkailemisen lisäksi myös tietyllä alueella oleskelu. Lähestymiskieltolain mukaiset lähestymiskiellon määräämisen edellytykset ovat varsin laajoja, eikä niiden tosiasiallista tulkintaa alioikeuksissa ole tutkittu. Myöskään yleiskatsausta suomalaisten lähestymiskieltoasioiden tilaan ei ole tehty viime aikoina. Tässä tutkimuksessa on kaksi tutkimuskysymystä: 1. Mihin alioikeuksien ratkaisukäytännössä on asettunut kynnys lähestymiskiellon määräämiselle ja kuinka lähestymiskiellon edellytyksiä on tulkittu käräjäoikeuksien ratkaisukäytännössä? 2. Millainen on tyypillinen lähestymiskieltoasia alkuvuonna 2022? Tavoitteena on siis selvittää, millaisia seikkoja uhan arvioinnissa on otettu huomioon ja tuottaa yleiskuva suomalaisesta lähestymiskiellosta vuonna 2022. Tutkimus on luonteeltaan empiirinen, ja sen aineistona on käytetty yhteensä 80 käräjäoikeuksien ratkaisua lähestymiskieltoasioiden ratkaisua. Aineistoa analysoitiin sekä laadullisesti temaattisen analyysin metodia käyttäen että määrällisesti tilastollisella analyysilla. Lisäksi tutkielmassa on kirjallisuuskatsausosuus, jossa metodina on lainoppi. Aineiston lähestymiskieltoasioissa noin 80 % hakemuksista johti kiellon määräämiseen: 42,5 %:ssa määrättiin, laajennettu perusmuotoinen lähestymiskielto, 35 %:ssa perusmuotoinen ja 1,3 %:ssa perheensisäinen. Noin kolme neljästä kiellolla suojatusta ja kiellon hakijoista oli naisia ja kieltoon määrätyistä noin 90 % oli miehiä. Yleisin kiellolla suojatun ja kieltoon määrätyn yhteinen tausta oli päättynyt parisuhde. Kiellon määräämisen harkinnassa käräjäoikeudet ottivat huomioon seuraavat yhdeksän tekijää: onko toiminnalle asiallinen peruste, tekojen määrä, tekojen sisältö, tekojen toistuvuus ja jatkuvuus hakijan suhtautuminen vastaajan toimintaan, hakijan kommunikaatio vastaajan kanssa ja vastaajan suhtautuminen tähän, vastaajan suhtautuminen aikaisempaan lähestymiskieltoon, rikosepäilyt ja rikostausta sekä vastaajan toiminnan jatkuvuus tulevaisuuteen nähden. Tyypillisesti tuomioita perusteltiin useilla eri tekijöillä. Samassa tapauksessa saattoi olla sekä tekijöitä, jotka puhuivat kiellon määräämisen puolesta, että tekijöitä, jotka kallistivat vaakaa siihen suuntaan, ettei kieltoa tulisi määrätä.