Browsing by Subject "lahjanluontoinen sopimus"

Takaisinsaannilla voidaan palauttaa konkurssipesään omaisuutta, jonka siirtäminen pois velalliselta on loukannut tämän velkojien oikeutta saada suoritusta saatavilleen. Takaisinsaannilla peräytettäväksi tulevat oikeustoimet ovat tekohetkellään olleet päteviä ja osapuoliaan sitovia, eli takaisinsaantisääntely on poikkeus sopimusten sitovuuden periaatteesta, mistä syystä takaisinsaantiperusteiden tulee olla ennakoitavia ja selkeitä. Suomessa konserniin kuuluvat yhtiöt eivät muodosta yhtä taloudellista yksikköä, vaan konserniyhtiöt ovat erillisiä oikeussubjekteja, jolloin myös niiden väliset oikeustoimet voivat tulla takaisinsaannilla peräytettäväksi. Konserni on hyvin laajalti käytetty yritystoiminnan malli, koska konserniin kuulumiseen liittyy useita liiketaloudellisia ja organisoitumiseen liittyviä syitä ja verotuksellisia etuja, joiden perusteella liiketoimintaa on järkevä jakaa useammalle itsenäiselle yhtiölle hoidettavaksi. Konserniavustusta antamalla konserniyhtiö voi tukea toista konserniin kuuluvaa yhtiötä taloudellisesti. Annettu konserniavustus huomioidaan molempien konserniyhtiöiden verotuksessa ja sitä pidetään yleisesti tästä verotuksellisesta näkökulmasta vastikkeettomana oikeustoimena, eli lahjana. Tiettynä aikana ennen konkurssia tehdyt lahjat ja lahjanluontoiset sopimukset ovat lähtökohtaisesti aina takaisinsaannilla peräytettävissä, mutta takaisinsaantivastaaja voi kumota takaisinsaantilain mukaisen lahjaolettaman silloin, jos tämä saattaa todennäköiseksi, ettei oikeustoimi ole ollut vastikkeeton tai että sitä ei ole pidettävä edes osin lahjana. Tältä osin arvioitavaksi jää se, millä edellytyksillä koko konsernille saatua kokonaishyötyä, eli konserni-intressiä, voidaan pitää konserniavustuksesta saatuna vastikkeena kokonaan tai osittain. Suomessa ei tunnusteta konserni-intressin olemassaoloa lainsäädännön tasolla, eikä Suomessa myöskään ole lainsäädäntöä, jossa konserniyhtiöiden välillä tunnustettaisiin sellainen yhteys, jonka perusteella konserni-intressin määritelmää voitaisiin tarkentaa. Konserni-intressin sisältöä on kuitenkin käsitelty jonkin verran oikeuskirjallisuudessa ja myös korkein oikeus on ottanut kantaa konserni-intressin olemassaoloon. Koko konsernin intressiä on hankalaa yhteensovittaa yhtiöintressin kanssa ja oikeudellinen etusija on yhtiöintressillä, mikä tarkoittaa sitä, että konserniin kuuluvien yhtiöiden täytyy valvoa ainoastaan omia etujaan. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännöstä on kuitenkin löydettävissä ainakin jonkinlaisia kannanottoja sen puolesta, että jotkut toimet saattavat olla hyödyksi koko konsernille, vaikka ne heikentäisivätkin yksittäisen yhtiön taloudellista tilaa. Korkein oikeus ei kuitenkaan ole tarkentanut konserni-intressin sisältöä siitä näkökulmasta, milloin se voitaisiin ottaa huomioon vastikkeena.