Browsing by Subject "lainsäädäntö"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2021)Tutkielman tarkoituksena on tarkastella sitä, mitä seksuaalirikosten kriminalisoinneilla pyritään suojelemaan. Raiskaus rikosoikeudellisena ongelmana esitellään tutkielmassa alkaen antiikin valtakuntien yhteiskunnista nykypäivään sekä tulevaan suostumuksen puutteeseen perustuvaan rikoslainsäädännön muutoksiin. Naisen yhteiskunnallisen aseman ollessa miehelle alisteinen, katsottiin seksuaalirikosten rikkovan miehen ja perheen oikeuksia. Rikoksentekijän tuli hyvittää tekonsa naisen aviomiehelle, isälle tai muulle miehelle, jonka vaikutusvallalle alisteinen uhri oli. Kristinuskon ja kirkon vaikutus näkyi sekä suhtautumisessa seksuaalirikoksiin mutta myös yleisesti yhteiskunnallisissa asenteissa sukupuolisuhteisiin ja seksuaalisuuteen vuosisatojen ajan. Absoluuttinen sukupuolimoraali perustui käsitykseen, että avioliitto loi ainoan sallitun pohjan varsinkin naisten sukupuolisuhteille. Yleistä siveellisyyttä pyrittiin suojelemaan seksuaalirikoslainsäädännöllä vielä pitkälle 1970-luvulle. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus on ollut seksuaalirikoslainsäädännön suojan kohteena jo vuodesta 1971. Siitä huolimatta vielä nykyinenkin rikoslain raiskausta koskeva säännös perustuu väkivallan käyttöön tai sen uhkaan.
-
(2023)Työsopimuslain viimeisin muutos liitti kilpailukieltojen käyttämiseen merkittävän maksuvelvollisuuden. Tästä johtuen kysymys siitä, milloin liikesalaisuuksien suojaamiseen tähtäävä sopimus tosiasiallisesti on TSL 3:5:n tarkoittama kilpailukieltosopimus nousi erittäin ajankohtaiseksi. Tutkielmassa käsitellään salassapitosopimuksen rinnastamista kilpailukieltosopimukseen. Kysymykseen vastaaminen edellyttää rajanvedon tekemistä sen osalta, mikä on liikesalaisuutta ja mikä työntekijän ammattitaitoa. Tutkielmassa tarkastellaan hiljaisen tiedon luonnetta liikesalaisuutena ja miten yrityksen know-how:na oleva negatiivinen tieto eli tieto toimimattomasta tuotanto- tai työskentelytavasta täyttää liikesalaisuuden määritelmän. Kysymys johtaa salassapitosopimuksen ja kilpailukiellon rinnastamista koskevaan problematiikkaan, koska tiedon täyttäessä liikesalaisuuden määritelmän, se saa suojaa lainsäädännöstä. Tutkielmassa määritellään liikesalaisuuden käsite ja systematisoidaan eri oikeuslähteissä esitettyjä tulkinnan suuntaviivoja. Tarkasteluun otetaan liikesalaisuuden suojaamista koskeva lainsäädäntö ja sopimista rajoittavat perusoikeudet. Tutkielmassa kuvataan eri oikeuslähteistä ilmeneviä tulkintoja ammattitaidon ja liikesalaisuuden väliselle rajanvedolle. Kilpailukieltosopimusta ja salassapitosopimusta käsitellään omina sopimustyyppeinään, joiden erityispiirteitä ja soveltuvaa lainsäädäntöä pyritään erottelemaan. Rinnastamista koskevan kysymyksen osalta tarkastellaan sitä, onko se nykyisessä oikeustilassa mahdollista ja jos on, millaisten edellytysten vallitessa. Tutkimuksessa selvitetään, voiko salassapitosopimus merkitä tosiasiallista kilpailukieltoa ns. väistämättömän paljastamisen tilanteessa.
-
(2022)Kotimaisessa lainsäädäntöympäristössä harmaata taloutta ja talousrikollisuutta pyritään torjumaan monin lainsäädännöllisin keinoin. Lainsäätäjän keinoista voidaan tunnistaa kriminalisoinnit, viranomaisten tietojensaantioikeudet ja yrityksille asetettavat velvollisuudet, joista viimeisiä tarkastellaan tässä tutkielmassa. Tutkielmassa pyritään seuraaviin kysymyksiin: miksi yrityksille on asetettu velvollisuuksia, millaisia velvollisuuksia yrityksille on asetettu ja ovatko velvollisuudet tehokkaita. Viitekehyksenä toimii harmaan rikollisuuden torjunta ja ennaltaehkäisy. Tutkielman metodeina toimii sääntelyregulaatioteoreettinen pyramidimalli, oikeustaloustiede ja niitä täydentävänä lainoppi. Pyramidimallilla tarkoitetaan ja John Braithwaiten ja Ian Ayresin sääntelyregulaatioteoriaa, jossa sääntely on tehokasta silloin, kun se muodostaa pyramidin siten että vähiten on kriminalisointeja tai muita ankarimpia säännöksiä, ja eniten alatasolla esimerkiksi itsesääntelyä. Lisäksi sääntelypyramidiin liittyy seuraamuspyramidi, jolla kuvataan viranomaisen toimenpidevalikoimaa, jolla se voi reagoida epätoivottuun käytökseen. Yrityksille asetettavat velvollisuudet asettuvat pyramidin keskitasolle harmaan rikollisuuden torjunnan viitekehyksessä. Oikeustaloustieteen avulla analysoidaan lainsäädäntöä taloudellisesta näkökulmasta, ja lainsäädännöllä pyritään luomaan kannustimia, jotta esimerkiksi yritykset toimisivat oikein. Sääntelyregulaatioteoreettisesta näkökulmasta yrityksille asetettavat velvollisuudet ovat oikeutettuja, koska ne ovat välttämätön ainesosa pyramidia, ja oikeustaloustieteellisestä näkökulmasta, koska ne ohjaavat yrityksiä toimimaan tietyllä tavalla. Yrityksille asetettavat velvollisuudet on jaettu tutkielmassa kolmeen kategoriaan: 1. yrityksille asetettavat tiedonantamisvelvollisuudet, 2. Yrityksille tietyssä tilanteessa aktualisoituvat, laajemmat tiedonantamisvelvollisuudet ja 3. Yrityksille asetettavat toimintavelvollisuudet. Ensimmäiseen kategoriaan kuuluvat perusmuotoiset ilmoittamis- ja rekisteröimisvelvollisuudet, esimerkiksi velvollisuus antaa veroilmoitus tai velvollisuus rekisteröityä erilaisiin rekistereihin, toiseen kategoriaan esimerkiksi verotarkastus ja kolmanteen esimerkiksi kuitintarjoamisvelvollisuus. Tehokkuutta tarkastellaan tutkielmassa kolmen eri mittarin avulla, jotka heijastelevat tutkielman teoreettista viitekehystä: valvonnan onnistuminen, sanktiot ja seuraamuspyramidin korkeus ja yrityksille aktualisoituva hallinnollinen- ja sääntelytaakka. Tarkastelun pohjalta paras tehokkuuden taso näillä mittareilla mitattuna on ensimmäisen kategorian velvollisuuksissa ja heikoin toimintavelvollisuuksissa, johtuen lainsäädännön pirstaloitumisesta ja velvollisuuksien erilaisista implementoinneista. Tehokkuutta voitaisiin parantaa lainsäädäntöä yksinkertaistamalla ja samankaltaisella implementoinnilla samanlaisissa velvollisuuksissa ja hyödyntämällä digitalisaatiota.
Now showing items 1-3 of 3