Browsing by Subject "lainsäädäntömenettely"

Kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää syviä, nopeita ja pysyviä vähennyksiä kasvihuonekaasupäästöihin. Ilmastonmuutoksen torjunnassa päästövähennykset ovat ensisijaisia, mutta myös hiilenpoistoilla on olennainen rooli. Euroopan unionin pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa nettonegatiiviset päästöt, mikä ei ole mahdollista ilman hiilenpoistoja. Helmikuussa 2024 Euroopan parlamentti ja neuvosto saavuttivat alustavan sovun komission ehdottamasta hiilenpoistojen sertifiointikehyksestä. Asetuksen voimaantulo on tutkielman palautushetkellä vielä epävarmaa, mutta hiilenpoistojen sääntelytarve huomioon ottaen voidaan pitää selvänä, että hiilenpoistoja koskevaa lainsäädäntöä on luvassa tulevaisuudessa. Tutkimuksessa analysoidaan hiilenpoistojen sertifiointikehykseen liittyviä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristönsuojeluun liittyviä intressejä vertaamalla toisiinsa komission alkuperäistä asetusehdotusta, siitä annettua järjestöpalautetta sekä trilogineuvottelujen tulosta. Järjestöpalaute on analysoitu käyttäen menetelmänä laadullista sisällönanalyysiä. Lisäksi tutkimuksessa vertaillaan asetusehdotusta kansainvälisillä kompensaatiomarkkinoilla kehitettyihin hillintätointen ilmastohyödyn arviointikriteereihin. Sekä kansalaisjärjestöt että yritysten etujärjestöt pitivät asetusta perusajatukseltaan tervetulleena. Eniten kritiikkiä esitettiin asetusehdotuksessa omaksutusta hiilenpoiston määritelmästä sekä hiilenpoistomenetelmiä täsmentävien, komission delegoitujen säädösten asemasta. Tutkimuksen perusteella delegoiduilla säädöksillä tullaan ratkaisemaan perusoikeusliitännäisiä kysymyksiä, mikä ei ole demokratian näkökulmasta täysin ongelmatonta, sillä komissiolta puuttuu vaaleihin perustuva äänestäjien mandaatti. Suurimmat erot sidosryhmien näkemyksissä liittyivät siihen, minkälaisia ympäristövaikutuksia hankkeilta tulisi edellyttää sekä hiilenpoistosertifikaattien kaupattavuuteen yksityisillä kompensaatiomarkkinoilla. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että trilogineuvotteluissa etujärjestöjen esittämille näkökannoille annettiin ympäristönsuojelunäkökohtiin verrattuna hieman enemmän painoarvoa.