Browsing by Subject "määräävän markkina-aseman väärinkäyttö"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2021)Teknologiset standardit ovat etenkin telekommunikaatioalalla yleisiä. Standardinasettamisorganisaation johdolla asetetun standardin hyödyntäminen vaatii standardiessentiaalipatentein (SEP) suojatun teknologian implementointia. SEP-haltijat ovat sitoutuneet lisensioimaan essentiaalipatenttinsa reiluin, kohtuullisin ja syrjimättömin (fair, reasonable and non-discriminatory, FRAND) ehdoin. SEP-haltijan vaatiman lisensiointihinnan ollessa liian korkea se voi FRAND-sitoumuksen lisäksi olla myös SEUT 102(a) artiklan mukaisesti kohtuuton ja täten määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten SEUT 102(a) artiklan mukainen kohtuuton ylihinnoittelu soveltuu SEP-lisensiointiin. Tutkielman alussa FRAND-järjestelmää ja todetaan, että FRAND ei tarkoita mitään tiettyä ehtojoukkoa, vaan se asettaa hyväksyttävän käyttäytymisen rajat, joiden sisällä SEP-haltijat ovat vapaita toimimaan. FRAND-järjestelmän esittelyn jälkeen tarkastellaan määräävää markkina-asemaa yleisellä tasolla ja esitellään määräävän markkina-aseman arvioinnin neljä keskeistä elementtiä: 1) relevanttien markkinoiden määrittely, 2) markkinaosuuksien tarkastelu, 3) muiden mahdollisten määräävän markkina-aseman olemassaolon puolesta puhuvien yrityksen (tai yritysten) merkittävää markkinavoimaa selittävien tekijöiden tarkastelu sekä 4) mahdollisten määräävän markkina-aseman olemassaoloa vastaan puhuvien – niin sanottujen markkinavoimaa tasapainottavien – tekijöiden tarkastelu. Määräävän markkina-aseman väärinkäytön yleisestä tarkastelusta syvennytään kohtuuttomaan ylihinnoittelun tutkimiseen. Jaksossa esitellään, kuinka United Brands-tapauksen price-cost-testi on ensisijainen kohtuuttoman ylihinnoittelun arviointikeino, mutta huonosti soveltuva patenttilisensiointiin. Patenttilisensioinnin hinnan kohtuuttomuuden arvioimiseen soveltuu paremmin jaksossa esiteltävät Euroopan komission ja unionin tuomiois-tuimen ratkaisukäytännössä kehittyneet vertailuanalyysin eri muodot. Lopuksi tarkastellaan, miten kohtuuton ylihinnoittelu määräävän markkina-aseman väärinkäytön muoto-na soveltuu SEP-lisensiointiin. Jaksossa esitetään, kuinka kohtuuttomuuden arvioinnissa vertailuanalyysilla voidaan osoittaa vaaditun SEP-rojaltin kohtuuttomuus. Tutkielmassa tunnistetaan neljä oikeuskäytännössä kehittynyttä vertailuanalyysin muotoa, jotka soveltuvat SEP-lisensioinnin kohtuuttomuuden arvioimiseen: 1) rojaltihinnan vertaaminen kilpailijoiden hintoihin, 2) hinnan vertaaminen kilpailijoiden hintoihin muilla maantieteellisillä markkinoilla, 3) eri lisenssinottajille SEP-haltijan tarjoamien hintojen vertaaminen ja 4) hintojen vertaaminen ajallisessa ulottuvuudessa. Lopuksi todetaan, ettei kilpailuoikeudessa yleisimmin käytetty seuraamusmuoto, seuraamusmaksu, sovellu yksinään SEP-lisensioinnin kohtuuttoman ylihinnoittelun torjumiseen ja sen tueksi esitetään seuraamismuodoksi patenttiportfolion pakkolisensiointia.
-
(2024)Viime vuosina on käyty laajaa keskustelua yrityskauppavalvonnan tehokkuudesta. Haasteeksi on etenkin osoittautunut yrityskaupat, joissa vakiintuneen markkina-aseman omaava toimija ostaa pois markkinoilta pienemmän, vasta kehittymässä olevan innovatiivisen toimijan, tarkoituksenaan vahvistaa omaa asemaansa yrityskaupan avulla. Markkinoiden kehitys on tuonut mukanaan kasvavan määrän yrityskauppoja, joissa mukana olevien yritysten liikevaihto ei välttämättä heijasta yritysten todellista tai potentiaalista kilpailuasemaa markkinoilla. Jos yrityskauppa ei ylitä EU:n sulautuma-asetuksessa tai kansallisessa lainsäädännössä asetettuja liikevaihtorajoja, siitä ei tarvitse ilmoittaa kilpailuviranomaiselle, jolloin yrityskauppa jää kilpailuviranomaisten tarkastelun ulkopuolelle. Tästä ilmiöstä on käytetty nimikettä killer acquisitions. Euroopan unionin tuomioistuimen maaliskuussa 2023 antama tuore ratkaisu asiassa Towercast (C-449/21) nosti aiheen entistä vahvemmin pinnalle. Ratkaisu selvensi, että EU-sääntely yrityskauppojen etukäteisestä ilmoitusvelvollisuudesta ei estä kansallisia viranomaisia ryhtymästä jälkikäteisiin tutkimuksiin niissä tapauksissa, joissa yrityskauppaa ei ole siirretty komission käsiteltäväksi sulautuma-asetuksen 22 artiklan mukaisesti ja joissa yrityskauppaa epäillään täyttävän määräävän markkina-aseman väärinkäytön tunnusmerkit. Asetelma korostaa yritysjärjestelyihin osallistuvien osapuolten tarvetta varautua ennakkoon SEUT 102 artiklan mahdolliseen soveltamiseen ja samalla tarvetta hankkia tarkempaa tietoa SEUT 102 artiklan soveltamisen konkreettisista edellytyksistä. Tutkielman pääasiallisena tarkoituksena on arvioida, missä määrin EU:n ja kansallisten liikevaihtorajojen alle jääviä yrityskauppoja voidaan tutkia jälkikäteisesti SEUT 102 artiklan nojalla, etenkin Towercast-tapauksen tuoman oikeuskäytännön mukaisesti. Tutkielmassa kartoitetaan yrityskauppavalvonnan täytäntöönpanovajetta killer acquisitions -järjestelyiden osalta ja pohditaan, mikä merkitys uudella Towercast-oikeuskäytännöllä on tässä suhteessa. Tämän tarkastelun myötä hahmotetaan tuomion vaikutuksia niin yleisesti kuin killer acquisitions -järjestelyihin. Tutkielmassa havaitaan, että Towercast-tapauksen kautta täsmentyneellä oikeuskäytännöllä voi olla yrityskauppavalvonnassa esiintyvän täytäntöönpanovajeen vuoksi täydentävä ja aukkoja paikkaava tehtävä. Towercast-tapauksen tarkastelun jälkeen todetaan, että vaikka SEUT 102 artiklan soveltaminen voi lisätä joustavuutta ja mahdollisuuksia puuttua killer acquisitions -järjestelyihin, sen soveltamisala pysyy kuitenkin rajallisena. Johtopäätöksenä todetaan, että kilpailuviranomaisilla on uusi, mutta rajallinen väline puuttua killer acquisitions -ilmiöön. SEUT 102 artiklan soveltamisen sisältö jää vielä täsmentymään tulevassa oikeuskäytännössä.
-
SEUT 102 artiklan mukaisen väärinkäytön tulkinta erityisesti verkkomainontateknologian markkinoilla (2022)Tutkielmassa tulkitaan ja systematisoidaan SEUT 102 artiklan mukaisen väärinkäytön yleisiä edellytyksiä suhteessa artiklan tavoitteisiin erityisesti viimeaikaisen oikeuskäytännön, kuten Servizio Elettrico Nazionale ym. (C-377/20), Google Shopping (T-612/17), Intel v. komissio (T-286/09 RENV), Qualcomm v. komissio (T-235/18) ja Google Android (T-604/18), valossa. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, kuinka SEUT 102 artiklan mukaista väärinkäyttöä tulisi tulkita erityisesti verkkomainontateknologian yhteydessä, verkkomainontateknologian erityispiirteet ja SEUT 102 artiklan tavoitteet huomioiden. Väärinkäytön käsitteen tulkinnan reunaehtoja selvennetään niin markkinoilta syrjäyttävien vaikutusten aiheuttamiskyvyn ja vaikutuksilta edellytettävän todennäköisyyden kuin ansiokilpailun piirin ja yhtä tehokkaan kilpailijan periaatteen osalta. Verkkomainontateknologia (engl. advertising technology, ad tech) on alustapalveluiden kautta kerätyn datan kaupallistamisen ytimessä. Kyseisellä teknologialla muun ohella automatisoidaan verkkomainontaa. Verkkomainontateknologialla on kasvava sosiaalinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys EU:n digitaalisilla sisämarkkinoilla, ja sen erityispiirteet haastavat SEUT 102 artiklaa sopeutumaan. Muun ohella intressikonfliktit ohjaavat tarkastelemaan markkinavoiman vipuamisen ja omien palvelujen suosimisen oikeudellista arviointia. Erityisenä huomiona tutkielmassa todetaan omien palvelujen arvioinnin soveltuvan verkkomainontateknologian yhteydessä kuluttajan hyvinvoinnin viimesijaista tavoitetta toteuttaen, kun väärinkäytön tulkinnassa huomioidaan erityisesti (i) toiminnan vaikutusten perustuminen vipuvaikutukseen; (ii) integroituneen toimijan omien palvelujen suhteellinen suosiminen kilpailijoiden palveluihin nähden; (iii) verkostovaikutuksia edistävän resurssin suuntaaminen kilpailijoilta määräävässä asemassa olevalle yhtiölle itselleen; (iv) kuluttajien todellisen käyttäytymisen taipumus vahvistaa verkostovaikutuksia ja/tai toiminnan syrjivyyttä sekä (v) palvelun, jonka yhteydessä suosiminen tapahtui, tosiasiallinen korvaamattomuus kilpailijoiden näkökulmasta. Kuluttajien hyvinvoinnin tavoitteen toteutuminen voi edellyttää lisääntyvää kilpailuoikeuden ja käyttäytymistaloustieteen vuoropuhelua, mitä EU:n tuomioistuinten viimeaikainen tulkintakäytäntö tukee aiempaa vahvemmin. Lisäksi problematisoidaan väärinkäytön käsitteen tulkintaa suhteessa tulevaan digimarkkina-asetukseen, jonka aineelliset velvoitteet jakavat SEUT 102 artiklan mukaisen väärinkäytön tulkinta-alaa, kilpailuoikeuden koherenssin näkökulmasta.
Now showing items 1-3 of 3