Browsing by Subject "määräaikainen sopimus"

Korkeimman oikeuden tapauksen KKO 2019:13 myötä ajatus ikuisesta sopimuksesta eli pysyvästi voimassa olevasta sopimuksesta on herättänyt keskustelua oikeustieteilijöiden parissa. Mahdollisuus pysyvästi voimassa olevan sopimuksen solmimiseen vaikuttaa kyseenalaistavan kestosopimusten perinteisen jaottelun toistaiseksi voimassa oleviin ja määräaikaisiin sopimuksiin. Tutkielman tarkoituksena onkin selvittää, millaisia epätavallisia sopimuksen voimassaoloa koskevia ehtoja on olemassa. Epätavallisella voimassaoloehdolla tarkoitetaan tässä sellaista ehtoa, jonka perusteella sopimusta ei ainakaan suoraan voida katsoa toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi sopimukseksi. Voimassaololtaan pysyvää sopimusta voitaisiin pitää eräänlaisena sopimuksen voimassaolon ääripäänä, koska sitä voitaisiin luonnehtia ikuiseksi sopimukseksi ja koska tällaista sopimusta olisi oletettavasti pidettävä lähtökohtaisesti myös irtisanomiskelvottomana. Tutkielma pyrkii ensin selvittämään, salliiko Suomen oikeusjärjestys voimassaololtaan pysyvän sopimuksen. Tämän tutkimuksen pohjalta taas pyritään selvittämään, millaisia muita epätavallisia sopimuksen voimassaoloa koskevia ehtoja voisi olla olemassa. Sopimuksen kesto voi muodostua erittäin pitkäksi etenkin, jos sopimus on mahdollista tehdä voimassaololtaan pysyväksi. Tällöin esimerkiksi olosuhteet saattavat muuttua hyvin huomattavasti siitä, millaiset ne olivat sopimusta tehtäessä, jolloin sopimusosapuoli saattaa kokea tarpeelliseksi irtaantumisen sopimussuhteesta. Tämän vuoksi tutkielmassa on tarkoitus selvittää, miten sopimus on päätettävissä epätavallisten voimassaoloa koskevien sopimusehtojen tilanteissa eli esimerkiksi silloin, jos sopimus olisi voimassaololtaan pysyvä. Tutkielmassa tuleekin arvioitavaksi se, minkä oikeusperusteen nojalla sopimus voidaan tällaisissa tilanteissa päättää. Tässä yhteydessä tarkastellaan kolmea vaihtoehtoa: sopimuksen sovittelua, erityisperusteista irtisanomisoikeutta ja edellytysoppia. Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annettu laki (13.6.1929/228) ei sisällä säännöksiä sopimuksen voimassaolotyypeistä tai sopimuksen irtisanomisesta. Käsittelyn lähtökohdaksi onkin tällöin otettava sopimusoikeuden keskeiset periaatteet, sopimusvapaus ja sopimussidonnaisuus. Sopimusvapaus ja sen rajoitukset määrittävät, mistä osapuolet voivat ylipäänsä sopia. Jos sopimus on tehty sopimusvapauden puitteissa, sopimus saa sitovuusvaikutuksen eli sopimussidonnaisuus tulee noudatettavaksi. Nämä lähtökohdat pätevät myös sovittaessa sopimuksen voimassaoloehdoista.