Browsing by Subject "maakaari"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Kiinteistön sale and leaseback -järjestely on verrattain yleinen yritysten varain-hankinan keino, joka on suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa usein jäsennetty vakuusoikeustoimeksi ja tarkemmin takaisinosto-optiolliseksi esineen vakuus-luovutukseksi. Sale and leaseback -järjestelyiden yleisyydestä huolimatta niitä on Suomessa tutkittu verrattain vähän. Tutkielmassa tuodaan esiin se, mistä syistä kiinteistöjen sale and leaseback -järjestelyitä toteutetaan, se miten lainsäätäjän kiinteistöleasingiin ottamaa ne-gatiivista kantaa ilmentävä Maakaaren 2:11.1 rajoittaa kiinteistön sale and lease-back -järjestelyä sekä se millaisia järjestelyitä voidaan luokitella termin ”kiin-teistön sale and leaseback -järjestely” alaisuuteen. Sale and leaseback -järjestelyn eri ilmenemismuotojen esittämisen tukena on käytetty laajaa 2020-luvulla tehtyihin sote-kiinteistöjen sale and leaseback -järjestelyihin liittyvää asiakirjamateriaalia. Tutkielmassa tarkastellaan kriittisesti edellä mainitun Maakaaren asettaman rajoituksen aiheuttamia haasteita sekä sitä, onko kyseinen säännös enää perus-teltavissa osana 2020-luvun kiinteistökauppoja sääntelevää lainsäädäntöä. Tut-kielman keskeinen johtopäätös on, että Maakaaren asettamat rajoitukset, joilla kiinteistöleasing on ollut tarkoitus estää, eivät helpon kierrettävyytensä vuoksi täytä tosiasiassa tarkoitustaan ja sen poistamista lainsäädännöstämme tulisi tarkastella aktiivisesti.
-
(2020)Prosessiteollisuuden koneet, laitteet tai kokonainen tuotantolinjasto sijoitetaan näitä varten suunniteltuun rakennukseen. Laitteisto on samalla todennäköisesti kiinteistön arvokkain varallisuuserä. Ainesosa-/tarpeistosuhteen syntyminen laitteiden ja rakennuksen tai edelleen kiinteistön välille on todennäköisempää kuin ns. tavanomaisen teollisuusrakennuksen osalta, koska rakennus ei välttämättä ole tarkoituksenmukaisesti muunnettavissa muuhun käyttöön. Kun koneet ja laitteet hankitaan rahoitusleasingjärjestelyin, on myös selvitettävä, mikä merkitys on vuokrakohteen (koneen/laitteen) ja kiinteistön ja/tai rakennuksen omistusoikeuksien erillisyydellä ainesosa-/tarpeistosuhteen syntymisen kannalta. Lisäksi rahoitusleasingjärjestelyn ja omistuksenpidätysehtoisen kaupan rinnastaminen maakaaressa synnyttää avoimia kysymyksiä. Mikäli ainesosa-/tarpeistosuhde syntyy, sivuesineet jakavat pääsäännön mukaisesti pääesineen oikeudellisen kohtalon. Rahoittajalle vuokraobjektin omistaminen merkitsee omistusvakuutta. Mikäli rahoittajan omistusoikeus ei sido leasingvuokralleottajan seuraajia ja velkojia, vakuus on rahoittajalle arvoton. Käytännössä MK 14:4.1:n 1 kohdan mukaisten kirjausten määrät 2010-luvulla, ja yleisemminkin koko maakaaren historian aikana, ovat olleet erittäin vähäisiä. Maakaaren 14:4.1:n 1 kohta sallii muulle kuin kiinteistön omistajalle kuuluvan konetta tai laitetta koskevan (omistus)oikeuden kirjaamisen, kun laite on tuotu kiinteistölle esim. rahoitusleasingsopimuksen perusteella. Kiinteistön omistajan velkojiin nähden kirjaus antaa kuitenkin vain osittaista suojaa kirjauksen etusija-aseman mukaisesti. Suoja olisi parempi parhaalla etusijalla, mutta nykyinen säännös ei tätä vaadi. Säännöksen muuttamista tältä osin voisi harkita. Kirjaus parhaalle etusijalle myös vaatii niiden oikeuksien haltijoiden suostumuksen, joiden asema kirjauksen myötä heikkenisi. Käytännössä tällaisia suostumuksia lienee vaikea saada. Tutkittavan arvoisena vaihtoehtona voisi olla, että mm. rahoitusleasingjärjestelyin kiinteistölle tuotava kone tai laite ennen liittämistä kirjataan aina parhaalle etusijalle ilman erillisiä suostumuksia.
Now showing items 1-2 of 2