Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "maasta poistaminen"

Sort by: Order: Results:

  • Karpansalo, Lassi (2024)
    Vaikka valtioilla katsotaan olevan suvereniteettiinsa perustuva ja kansainvälisessä oikeudessa yleisesti tunnustettu oikeus kontrolloida ulkomaalaisten maassa oleskelua, ei valtioilla ole ehdotonta oikeutta poistaa alueellaan oleskelevaa ulkomaalaista valtion alueelta. Maasta poistamisen on sen sijaan perustuttava tapauskohtaiseen kokonais- ja suhteellisuusharkintaan, jossa valtion oikeutta poistaa ulkomaalainen maasta voivat rajoittaa esimerkiksi ulkomaalaisen Suomessa viettämä perhe-elämä ja lapsen etu. Tutkielmassa tarkastellaan oikeusjärjestyksen lainopillisen tarkastelun avulla, mikä merkitys kolmannen maan kansalaisen Suomessa sijaitseviin perhesiteisiin liittyville näkökohdille, ja erityisesti perhe-elämän suojalle sekä lapsen edulle, on annettava tämän maasta poistamista koskevassa kokonaisharkinnassa. Tämän kokonaisharkinnan sisältö riippuu pitkälti juuri kyseisen tapauksen yksityiskohdista. Tutkielmassa eritellään ne kokonaisharkinnassa huomioon otettavat harkintakriteerit, joihin yksittäinen maasta poistamista koskeva päätös tulee tapauskohtaisesti perustaa. Tämän kriteeristön osalta tutkielmassa tarkastellaan erityisesti sitä, minkälainen suhteellinen painoarvo ulkomaalaisen Suomessa sijaitseviin perhesiteisiin liittyville näkökohdille on maasta poistamista koskevassa harkinnassa annettava. Mikäli maasta poistamisella puututtaisiin henkilön Suomessa viettämään perhe-elämään, tulee maasta poistamista koskevassa kokonaisharkinnassa ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukainen perhe-elämän suoja sekä siihen puuttumiselle asetetut rajoitusedellytykset. Lisäksi silloin, kun maasta poistettavan ulkomaalaisen perheeseen kuuluu lapsi, tulee myös lapsen etua koskeva oikeusperiaate ottaa kokonaisharkinnassa huomioon. Kansainvälinen tai kansallinen oikeus eivät kuitenkaan tarjoa yksiselitteisiä vastauksia siihen, minkälainen suhteellinen painoarvo kullekin harkintakriteerille tulisi kokonaisharkinnassa antaa. Sen sijaan niin kansainvälisessä kuin myös kansallisessa oikeuskäytännössä on korostettu tapauskohtaisen arvioinnin merkitystä. Ulkomaalaisen Suomessa viettämän perhe-elämän tai lapsen edun ei voida katsoa nauttivan maasta poistamista koskevassa harkinnassa kiistatonta suojaa, vaan niitä on arvioitava yksittäisinä maasta poistamista koskevassa kokonais- ja suhteellisuusharkinnassa punnittavina seikkoina. Kaiken kaikkiaan kynnys sille, että kolmannen maan kansalaisen maasta poistamisesta luovuttaisiin Suomessa sijaitseviin perhesiteisiin liittyvien näkökohtien vuoksi, on muodostunut melko korkeaksi. Erityisesti lapsen edun osalta voidaankin katsoa, että lapsen edulle tulisi antaa kokonaisharkinnassa aikaisempaa suurempi painoarvo.
  • Kallatsa, Rosa (2021)
    Ulkomaalaislaissa säädetään maastapoistamispäätöksen saaneen ulkomaalaisen vapaaehtoisesta paluusta. Ulkomaalaislain mukainen vapaaehtoinen paluu perustuu Euroopan unionin paluudirektiivin mukaiseen sääntelyyn ja sitä pidetään ensisijaisena keinona saada maastapoistamispäätöksen saaneet ulkomaalaiset palaamaan kotimaihinsa. Vapaaehtoista paluuta koskevan sääntelyn tarkoitus on olla mahdollisimman tehokasta, jotta maasta poistamisesta syntyisi mahdollisimman vähän kustannuksia. Vapaaehtoisen paluun tehokkuutta pyritään edistämään lainsäädännöllisin keinoin, kuten maahantulokiellon määräämisen uhalla sekä kansainvälistä suojelua hakeneiden vastaanottopalveluita rajoittamalla. Lainsäädännöstä tulevat paineet johtavat vapaaehtoisen paluun tosiasiallisen vapaaehtoisuuden kyseenalaistamiseen. Vapaaehtoinen paluu on paluuvelvoitteen noudattamista, jolloin paluu on tosiasiallisesti pakollista, ei vapaaehtoista. Vapaaehtoiselle paluulle määrätty ajankohta alkaa maastapoistamispäätöksen täytäntöönpanokelpoisuudesta. Päätös tulee kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa lähtökohtaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen. Turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus hakea muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, vaikka heitä samalla painostetaan palaamaan oma- aloitteisesti kotimaihinsa. Vapaaehtoisella paluulla on merkittävät vaikutukset turvapaikanhakijoiden muutoksenhaun tehokkuuteen. Kansainvälistä suojelua koskevassa päätöksenteossa korostuvat kuitenkin useat perustavanlaatuiset perus- ja ihmisoikeudet, kuten oikeus elämään ja kidutuksen sekä epäinhimillisen ja halventavan kohtelun kielto. Vapaaehtoista paluuta koskevaa sääntelykokonaisuutta voidaan arvostella, kun otetaan huomioon palautuskiellon periaatteen merkitys kaikkea maasta poistamista koskevassa päätöksenteossa.