Browsing by Subject "markkinoiden väärinkäyttö"
Now showing items 1-4 of 4
-
Päästöoikeus rahoitusvälineenä - päästökauppamarkkinat EU:n arvopaperimarkkinasääntelyn näkökulmasta (2022)Tutkielmassa tarkastellaan Euroopan unionin päästökauppamarkkinoita ja päästöoikeuksia unionin arvopaperimarkkinasääntelyn näkökulmasta. Tarkoituksena on systematisoida päästökauppaa koskevat erinäiset säännökset sekä nykyiset markkinatrendit selkeäksi arvopaperimarkkinaoikeudelliseksi kokonaisuudeksi. Tutkimusmenetelminä käytän sekä lainoppia että oikeustaloustiedettä. Päästökaupalla tähdätään mahdollisimman kustannustehokkaisiin päästövähennyksiin. Tämä tavoite pyritään saavuttamaan siten, että markkinat ohjaisivat yrityksiä tekemään päätökset päästöoikeuksien ostamisen ja päästövähennysten välillä. Ideana on, että yritykset, joille päästövähennysten tekeminen on edullisempaa verrattuna päästöoikeuden hintaan, leikkaisivat päästöjään päästöoikeushankintojen sijaan. Energian ja päästöoikeuksien erittäin nopea hintojennousu sekä unionissa vireillä olevat ilmastopoliittiset lainsäädäntöhankkeet ovat kuitenkin herättäneet keskustelua päästökaupan ja sen markkinoiden toimivuutta kohtaan. Markkinat ovat ainakin tähän asti toimineet odotusten mukaisesti, mutta päästökaupan tulevaisuuden suuntaviivat ovat vielä epäselvät. Päästökauppamarkkinoille on virrannut paljon uusia finanssialan toimijoita, jotka ovat sekä vauhdittaneet kaupankäyntiä että sitoneet itseensä huomattavan määrän markkinoiden päästöoikeuksista. Jos päästökattoa eli päästöoikeuksien kokonaismäärää aiotaan laskea nopeutetusti ja nykyinen kaupankäyntitrendi jatkuu, markkinatilanne saattaa muuttua ennakoimattomalla tavalla, mahdollistaen markkinoiden väärinkäytön. Nykyinen sääntelykehikko taikka päästökauppatoimijat eivät välttämättä ole kyvykkäitä vastaamaan tällaiseen muutokseen.
-
(2021)Tutkielmassa arvioidaan pörssiyhtiön omien osakkeiden hankintaa informaatioasymmetrian aiheuttamien opportunismiriskien valossa. Osakeyhtiöoikeudellista ja arvopaperimarkkinaoikeudellista sääntelyä lähestytään kokonaisuutena, jonka keskeiseksi funktioksi tutkielman viitekehyksessä määritetään vahvemmassa tietopositiossa olevien toimijoiden opportunistisen käyttäytymisen torjunta. Rajattaessa varojenjakosääntelyyn yleisesti kytkeytyvä problematiikka tarkastelun viitekehyksen ulkopuolelle, tutkielmassa hahmotetaan osakeyhtiölain keskeisiksi lähtökohdiksi osakkeenomistajien ja johdon sekä toisaalta määräävän osakkeenomistajien ja vähemmistöosakkeenomistajien suhteessa esiintyvien opportunismiriskien torjunta, kun taas arvopaperimarkkinaoikeudellisesti keskiöön nostetaan markkinoiden tehokasta toimintaa ja luottamusta turvaavat tavoitteet. Omien osakkeiden hankintaa rajaava sääntelykehys systematisoidaan tutkielmassa funktionaalisesti viiden kokonaisuuden alle. Näitä ovat 1) hankinnan määrälliset rajoitukset, 2) päätöksenteon menettelylliset rajoitukset, 3) päätöksen sisältöä koskevat määräykset, 4) informaatiovelvoitteet, ja 5) markkinoiden väärinkäyttösääntely. Sääntelykokonaisuuden systematisointi toteutetaan oikeudenalarajat ylittäen ja huomioiden sekä lain tasoinen kotimainen säädösaineisto, Euroopan unionin lainsäädäntö, että Helsingin pörssin itsesääntely. Sääntelyn tarkoituksenmukaisuusarvioinnin tueksi käsitellään keskeisiä taloustieteellisessä tutkimuksessa havaittuja motiiveja, joita omien osakkeiden hankintaan liittyy. Keskeisenä havaintona tältä osin on, että erityisesti yritysvaltausten torjunnassa, signalointitarkoituksessa ja osittain johdon kannustinjärjestelmään kytkeytyvissä motiiveissa saattaa esiintyä hylättäviä opportunistisia piirteitä. Käsittelyn pohjalta tutkielman keskeinen johtopäätös on, että omien osakkeiden hankintaa koskeva sääntely on pääosin tarkoituksenmukaista, mutta pienempiä muutostarpeita liittyy erityisesti yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrää koskeviin rajoituksiin. Lisäksi tutkielmassa tunnistetaan jatkotutkimuksen varaan jäävä prima facie aukkotilanne, kun johto pyrkii hyödyntämään opportunistisesti takaisinostoilmoituksesta aiheutuvan kurssinousun.
-
(2023)Pörssiyhtiöissä omien osakkeiden hankkiminen toteutetaan pääsääntöisesti suunnatusti julkisen kaupankäynnin kautta eli ostamalla niitä anonyymista pörssikaupankäynnistä. OYL:n esitöiden mukaan pörssiyhtiöissä omien osakkeiden suunnatulle hankkimiselle muuten kuin julkisen kaupankäynnin kautta on oltava painavat perusteet. Suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa on tunnustettu mahdollisuus siihen, että joissain tapauksissa se voisi olla pörssiyhtiölle edullisempi tapa toteuttaa hankinnat, mutta tätä ei ole tarkemmin analysoitu eikä perusteluita ole esitetty sille, millä tavalla ne voisivat olla yhtiön edun mukaisia. Aihe on ajankohtainen, sillä pörssiyhtiöiden julkisen kaupankäynnin ulkopuolella toteutetuista suunnatuista hankinnoista löytyy esimerkkejä viimeaikaisesta yhtiökäytännöstä Helsingin Pörssistä. Tässä tutkielmassa pyritään pääosin lainopillisella metodilla selvittämään, voiko pörssiyhtiö hankkia omia osakkeitaan suunnatusti julkisen kaupankäynnin ulkopuolelta. Aihetta on lähestytty osakeyhtiön oikeustaloustieteellisistä ja osakkeenomistajakeskeisistä lähtökohdista käsin. Yhtiö- ja arvopaperi-markkinaoikeudellisten säännösten lisäksi painoarvoa on annettu etenkin yhdenvertaisuusperiaatteelle, yhtiön edulle sekä rahoitusteoreettiselle käsitykselle omien osakkeiden hankinnoista. Tutkielmassa esitetään, että tällaiset hankinnat voivat joissain tilanteissa olla hyväksyttäviä. OYL 15:6.1 ohjaa järjestelyn hyväksyttävyyden arvioinnin painavan taloudellisen syyn olemassaolon vaatimuksen sekä tarjotun vastikkeen ja käyvän arvon suhteen arviointien kautta yhtiön edun ja yhdenvertaisuusperiaatteen väliseen punnintaan. Ratkaisevaa on tehdä hinnan ja nopeuden perusteella kustannushyötyanalyysi siitä, ylittävätkö hyödyt yhtiön edun kannalta suuntaamisen ulkopuolisille osakkeenomistajille yleensä muodollisesta yhdenvertaisuuden loukkauksesta syntyvät haitat. Riittävä painava taloudellinen syy yhtiön kannalta oikeuttaa yhdenvertaisuudesta poikkeamisen. Silloin kun takaisinostoihin käytettävät varat ovat aidosti ylimääräisiä ja ostot toteutetaan edullisimpaan mahdolliseen hintaan, tulevat kaikkien osapuolten intressit yleensä parhaiten tyydytetyiksi ja hankintoja voidaan pitää hyväksyttävinä. Toisaalta suunnattuihin julkisen kaupankäynnin ulkopuolisiin hankintoihin liittyy erityisiä riskejä väärinkäytöksistä. On tärkeää erottaa varastamiseen rinnastuva osakkeenomistajien varallisuusoikeuksien loukkaaminen ja ketterä yhtiön etua hyödyttävä varojen jakaminen toisistaan.
-
(2023)Vastuullisuudelle ja kestävyystietojen julkistamiselle on asetettu kasvavaa painoarvoa sekä sijoittajien että EU:n lainsäätäjän taholta. Kestävyysriskit ovat olennaisia taloudellisen tuloksen ja pitkän aikavälin arvonluonnin kannalta, joten niiden huomioon ottaminen sijoituspäätöksissä liittyy riskienhallintaan. Kasvavalle joukolle sijoittajia kestävyys-, eli ESG-tekijöiden huomioiminen sijoitusstrategiassa on kuitenkin myös arvovalinta. Vastuullisuustiedon merkitys pörssikurssien kehitykselle on kuitenkin yhä varsin kiistanalainen kysymys. On mahdollista, että sijoittajien ESG-preferensseillä on merkittäväkin vaikutus arvopaperien hintakehitykseen tulevaisuudessa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, voisiko ESG-tiedon katsoa olevan markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ((EU) 596/2014, MAR) tarkoittaman sisäpiiritiedon julkistamisvelvollisuuden piirissä. Asiaa lähestytään arvopaperimarkkinaoikeudellisen järkevästi toimivan sijoittajan käsitteen kautta. Tutkielmassa pyritään vastaamaan kysymykseen, mitä tietoja järkevästi toimivan sijoittajan voidaan katsoa ottavan huomioon sijoituspäätöksiä tehdessään; erityisesti, voidaanko arvopaperin fundamentaaliseen arvoon vaikuttavien tekijöiden lisäksi ottaa huomioon suoraan taloudelliseen tuottoon liittymättömiä tekijöitä, kuten ESG-tietoa. Punninnan kohteena on ennen kaikkea sellainen ESG-tieto, joka potentiaalisesti voisi vaikuttaa arvopaperin hintaan ainoastaan sijoittajien preferenssien kautta. ESG-tietoja leimaa epävarmuus, joten niihin liittyy riski harhaanjohtavuudesta. Liikkeeseenlaskijoita koskevat kestävyystiedot ovat tähän asti olleet laadultaan vaihtelevia ja monilta osin vertailukelvottomia, mikä asettaa haasteita tutkimuskysymyksen mukaiselle arvioinnille. Tietyt ESG-tiedot ovat kuitenkin mitattavissa olevia ja verrattavissa muiden toimijoiden vastaaviin tietoihin, erityisesti lisääntyneiden standardointivaatimusten valossa. Tutkielmassa esitetään tulkinta, että tällaiset tiedot voisivat täyttää sääntelyn edellyttämän riittävän täsmällisyyden ja olennaisuuden vaatimuksen. Tutkielmassa arvioidaan eri näkemyksiä järkevästi toimivasta sijoittajasta. Tutkielmassa esitetään näkemys järkevästi toimivan sijoittajan käsitteen tulkinnasta ja arvio siitä, salliiko MAR ESG-tietojen huomioimisen sisäpiiritiedon määritelmässä, vai pitäisikö sääntely tältä osin muuttaa. Sääntelyä ja eri tulkintaratkaisuja arvioidaan oikeusvarmuuden, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden sääntelystandardien kautta. Tärkeä aihepiiri on myös taloustieteellisen diskurssin asema mahdollisena oikeuslähteenä arvopaperimarkkinaoikeudellisissa tulkinnoissa. Tutkielmassa esitetään johtopäätös, että taloustieteellinen rationaalisuuskäsitys on otettava huomioon järkevästi toimivan sijoittajan standardin tulkinnassa. Tutkielmassa muodostetun kannan mukaan MAR:n sanamuoto ei kuitenkaan edellytä ottamaan huomioon vain arvopaperin fundamentaaliseen arvoon liittyviä tietoja, vaan edellytys kohdistuu nimenomaan arvopaperin hintaan säännellyllä markkinalla, eli pörssikurssiin. Tämän tulkinnan kautta on mahdollista huomioida ESG-tieto ja muu järkevästi toimivan sijoittajan mahdollisesti huomioon ottama ei-taloudellinenkin tieto sisäpiiritiedon määritelmän tulkinnassa.
Now showing items 1-4 of 4