Browsing by Subject "murha"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Tutkielma käsittelee tapon ja murhan välistä rajanvetoa, keskittyen murhan tunnusmerkistön mukaisiin erityisen raa’an ja julman tekotavan kvalifiointiperusteisiin sekä kokonaistörkeysvaatimukseen lainopillista metodia käyttäen. Tapon ja murhan välinen rajanveto on merkittävä kysymys jo pelkästään sen vuoksi, että erot tapoista ja murhista tuomittavien rangaistuksien välillä ovat suuret. Erityisen raa’an ja julman tekotavan toteutumiseksi vaadittavat tekijät eivät aina ole yksiselitteisiä. Jotta tekoa voitaisiin pitää rikoslain 21 luvun 2 §:n säännöksen mukaisena murhana, vaaditaan teolta kvalifiointiperusteen toteutumisen lisäksi myös kokonaistörkeyttä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia tekijöitä erityinen raakuus ja julmuus edellyttävät sekä mikä on kokonaistörkeysvaatimuksen merkitys ja painoarvo murhan tunnus-merkistön toteutumisessa. Tutkielmassa perehdytään aluksi rikoslain kehitykseen sekä rikoslakiin tehtyihin muutoksiin ja tarkastellaan millaisia murhan tunnusmerkistöt ovat aiemmin olleet sekä miten murhaa koskeva sääntely on vuosien myötä kehittynyt. Tutkielmassa käydään läpi myös henkirikostilastoja sekä tuomion perustelemista. Keskeisimmän osan tutkielmaa muodostaa kuitenkin oikeustapausten arviointi. Tutkielmassa perehdytään korkeimman oikeuden sekä hovioikeuksien tuomioihin arvioiden, miten niissä on kuvattu erityisen raa’an ja julman tekotavan sekä kokonaistörkeysvaatimuksen toteutumista. Tämän lisäksi tutkimuksessa arvioidaan myös, ovatko eri oikeusasteiden tuomioiden perustelut riittävät.
-
(2022)Toisen ihmisen hengen riistäminen tahallisella rikoksella on aina erittäin törkeä rikos. Suomessa tahallisia henkirikoksia koskeva sääntely on tästä huolimatta porrastettu eri törkeysluokkiin. Tappo on toisen tahallisen surmaamisen perusrikos ja murha sen törkeä, kvalifioitu tekomuoto. Jotta teko voitaisiin katsoa rikoslain 21 luvun 2 §:ssä mukaisesti murhana, edellytetään tappamisen lisäksi vähintään yhden lainsäännöksessä mainitun kvalifiointiperusteen täyttymistä ja että rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Murhan kvalifiointi- eli ankaroittamisperusteet on kirjattu tyhjentävästi rikoslakiin. Rikoslaissa tai sen esitöissä ei kuitenkaan tuoda ilmi, mitä seikkoja kvalifiointiperusteissa tai kokonaisarvostelussa voidaan ottaa huomioon. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia seikkoja alioikeuskäytännössä on otettu huomioon murhan kvalifiointiperusteiden soveltamisessa sekä kokonaistörkeysarvostelussa. Toisena tutkimuskysymyksenä on, kuinka käräjäoikeuksien antamat tuomiot ovat muuttuneet hovioikeuksissa niissä tapauksissa, joissa tekijälle on vaadittu rangaistusta murhasta. Tutkielman keskeisimpänä aineistona toimii asiakirjapyynnöillä kerätyt aikavälillä 2014 - 2021 annetut hovioikeusratkaisut, jotka sisältävät myös niitä koskevat käräjäoikeuksien ratkaisut. Oikeuskäytännön lisäksi keskeinen lähdeaineisto koostuu lainsäädännöstä, lain valmisteluaineistosta sekä oikeuskirjallisuudesta. Hovioikeuksien ratkaisukäytäntöä tutkimalla sekä tuomioiden perusteluissa huomioonotettuja seikkoja kategorisoimalla on pyritty hahmottamaan vallitsevaa oikeustilaa murhan kvalifiointiperusteita sekä kokonaistörkeysvaatimusta koskien. Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä havaitaan, että murhan kvalifiointiperusteiden sisältö ja niissä huomioon otettaville seikoille annettava painoarvo perustuu tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan. Toinen merkittävä huomio on, että käräjä- ja hovioikeuksilla on perustaltaan melko samankaltainen tulkinta tapon ja murhan tuomitsemisesta, mutta hovioikeus vaatii tarkempaa näyttöä kaikkien kvalifiointiperusteiden osalta.
Now showing items 1-2 of 2