Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "naisiin kohdistuva väkivalta"

Sort by: Order: Results:

  • Naisiin kohdistuva väkivalta – EU, EIT ja Istanbulin yleissopimus 
    Lindfors, Annika (2022)
    EU:n lainsäädäntö naisiin kohdistuvan väkivallan osalta on hyvin hajanaista. EU:ssa ei ole tällä hetkellä kattavaa säädöstä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä, joten suurin osa naisiin kohdistuvan väkivallan eri muodoista eivät kuulu unionin oikeuteen. Naisiin kohdistuva väkivalta mainitaan tosin laajasti unionin ei-sitovissa instrumenteissa. Uusia lainsäädäntötoimenpiteitä tarvitaan EU-tasolla muun muassa, koska naisiin kohdistuva väkivalta lisääntyy edelleen. Näin ollen tutkielman tarkoituksena on ensisijaisesti lainopin avulla tarkastella kriittisesti EU:n lainsäädäntöä naisiin kohdistuvan väkivallan alalla, ja aihetta lähestytään pääasiallisesti kahdesta eri näkökulmasta. Tutkimuskysymykset ilmentävät myös tätä kahtijakoa. Ensimmäinen lähestymistapa aiheeseen on, miten EU:n oma lainsäädäntö voi kehittyä naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan alalla (rikosoikeudelliset keinot, liittyminen Istanbulin yleissopimukseen). EU:ssa on viime aikoina laitettu vireille lainsäädäntöehdotuksia naisiin kohdistuvan väkivallan alalla, joten tutkielmassa tarkastellaan lähemmin näitä sekä unionin mahdollisuuksia rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin alalla. EU:n toimivalta nousee myös esille läpi tutkielman ja sitä tarkastellaan lähemmin tutkielmassa, koska toimivalta on avainpositiossa (rajoittavana tekijänä) lainsäädäntötoimenpiteiden ottamiselle naisiin kohdistuvan väkivallan osalta. Toimivaltakysymykset ovat myös keskiössä, kun tutkielma käsittelee EU:n liittymistä Istanbulin yleissopimukseen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöllä on ollut merkittävä vaikutus Euroopassa naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä. On tärkeää sisällyttää myös tämä näkökulma tutkielmaan, joka tarkastelee unionin oikeutta naisiin kohdistuvan väkivallan alalla. Näin ollen tutkielman toinen tulokulma aiheeseen on, miten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kehittämät positiiviset toimintavelvoitteet naisiin kohdistuvan väkivallan alalla vaikuttavat unionin oikeuteen. Aihe vaatii teoreettisemman tarkastelun, joten Euroopan ihmisoikeussopimuksen sekä EU:n monimutkaista suhdetta käsitellään liitännäisesti aiheen parissa. Tutkielman näkökulma on EU-oikeudellinen, mutta tutkielmassa hyödynnetään myös kansallisia lähteitä argumentaation tueksi. Tutkielman tarkoitus on tuottaa oikeudellista argumentaatiota sen puolesta, että unionin pitäisi lähestyä lainsäädännöllisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa laajemmin kuin tällä hetkellä. Tutkielma tehdään tietoisesti perus- ja ihmisoikeusmyönteisen laintulkinnan keinoin, eli normeja tulkitaan siten, että valittavista tulkintavaihtoehdoista valitaan se, joka edistää parhaiten perus-ja ihmisoikeuksien toteutumista.
  • Parisuhdeväkivallan kriminalisoinnin muutokset : Oikeushistoriallinen tutkimus parisuhdeväkivallan kriminalisoinnin muutoksista Suomessa vuosina 1990–2023 ja diskurssianalyysi parisuhdeväkivaltatuomioista 
    Kemppainen, Vilma (2023)
    Parisuhdeväkivalta on ollut Suomessa ongelma pitkään. Rikoslain kokonaisuudistuksen ja kansainvälisten velvoitteiden myötä 1990-luvulta alkaen on tehty muutoksia parisuhdeväkivallan kriminalisoimiseksi. Lisäksi muutoksia on tehty uhrien aseman parantamiseksi ja heidän suojelemiseksensa. Tutkimukseni tarkastelee lainsäädäntömuutoksia parisuhdeväkivallan kriminalisoimiseksi vuosina 1990–2023. Menetelmänä työssäni käytän oikeushistoriaa, jonka avulla pyrin vastaamaan siihen, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet näihin muutoksiin ja pohdin, miksi muutoksia ei ole saatu aikaan jo aikaisemmin? Lisäksi käytän diskurssianalyysia menetelmänä selvittääkseni, miten parisuhdeväkivallasta puhutaan tuomioiden perusteilla ja miten tämä voi vaikuttaa käsityksiin parisuhdeväkivallasta ilmiönä. Keskeinen syy muutosten aikaansaamiselle on ollut kansainväliset velvoitteet. Suomi sitoutui Euroopan ihmisoikeussopimukseen (SopS 63/1999) vuonna 1989 ja käsitys valtion velvollisuudesta turvata oikeuksien täysimääräinen toteutuminen on muuttunut ja valtioilta voidaan edellyttää aktiivisia toimia oikeuksien toteuttamiseksi. Suomi sitoutui vuonna 2015 voimaan tulleeseen Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan ja väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (SopS 53/2015). Myös asenteet yhteiskunnassa ovat kokeneet merkittävän muutoksen tutkimuksen tarkastelujaksolla. Naisasialiikkeen roolia ilmiön esille tuomisessa ei voida väheksyä. Parisuhdeväkivalta- termiä ei edelleenkään esiinny tuomioistuinten käyttämässä kielessä, vaan terminä käytetään lähisuhdeväkivaltaa. Korkeimman oikeuden tuomioista tehtyjen diskurssianalyysien pohjalta voidaan huomata myös tuomioistuinten osaltaan luovan sosiaalista todellisuutta sekä toisaalta ottavan vaikutteita kulttuuristamme ja yhteiskunnastamme. Tuomioistuimet omaavat korkean auktoriteettiaseman yhteiskunnassamme, joten niiden käyttämillä termeillä ja ilmaisulla voi olla merkitystä parisuhdeväkivaltaan ilmiönä myös laajemmin.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO