Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ohjelmisto"

Sort by: Order: Results:

  • Leimola, Johanna (2022)
    Ohjelmistoprojektien perinteisenä toimintamallina voidaan pitää vesiputousmallia, jonka vastapainoksi on kehitetty ketterät menetelmät. Ketterä ohjelmistokehitys tarkoittaa vaiheittaista kehitystä. Jokaisessa vaiheessa määritelmät ja suunnitelmat luodaan vasta edellisen päätyttyä ja juuri ennen uutta vaihetta. Tällä tavoin ketterät menetelmät eroavat vesiputousmallista, jossa jo projektin aluksi tehdään määritelmät ja suunnitelmat koko projektille. Enemmistössä ohjelmistoprojekteja käytetään nykyään ketteriä menetelmiä. Ketterää ohjelmistokehitystä on Suomessa hyödynnetty myös julkisissa ohjelmistohankinnoissa. Ketterissä menetelmissä kuitenkin korostuvat yksilölliset toimintatavat ja projektin jatkuva kehittyminen, kun taas julkisia hankintoja voidaan kuvata kaavamaisiksi, tiettyyn menettelyyn sidotuiksi ja muutoksia vierastaviksi. Ketterien menetelmien ja julkisten hankintojen välisestä ristiriidasta nousevatkin tämän tutkielman tutkimusongelmat: Voidaanko julkisella hankinnalla hankkia ketterästi toteutettava ohjelmistoprojekti sopimusoikeudellisesta näkökulmasta ja miten hankintasääntelyä voitaisiin kehittää mahdollistamaan paremmin ketterän ohjelmistokehityksen?
  • Rautapää, Ville (2022)
    Ohjelmistojen jälleenluovutuksen sallittavuuteen vaikuttaa erityisesti tekijänoikeuslain 19 §:ään ja ohjelmistodirektiivin 4 artiklan 2 kohtaan sisältyvät levittämisoikeuden raukeamista koskevat säännökset. Runsasta keskustelua aiheuttaneen EUT:n Usedsoft-ratkaisun oikeusohjeiden mukaisesti ohjelmistojen jälleenluovuttaminen voi olla sallittua, vaikka ohjelmistoa ei olisi varsinaisesti kiinnitetty millekään fyysiselle alustalle. EUT:n ratkaisukäytäntö ei ole kuitenkaan ollut täysin yhdenmukaista tekijänoikeudella suojattujen digitaalisten hyödykkeiden jälleenmyynnin kannalta, vaan EUT:n myöhemmässä ratkaisukäytännössä esimerkiksi e-kirjojen jälleenmyynti on torjuttu. Tutkielmassa systematisoidaan jälleenluovutusta koskevaa normipohjaa. Perinteinen tekijänoikeusdoktriini on hyvin käsitekeskeistä. Olen tietoisesti irtaantunut näistä näkökohdista ja analysoinut ohjelmistojen jälleenluovutukseen liittyviä relevantteja oikeustosiseikastoja, ja niihin liittyviä oikeusvaikutuksia sekä antanut tulkintasuosituksia. Huomionarvoista on, että ohjelmistojen jälleenmyynnin sallittavuus on lopulta riippuvaista tapauskohtaisesta harkinnasta, ja harkintaan vaikuttaa ohjelmiston tekniset käyttömahdollisuudet, ohjelmiston käyttäjän ja oikeudenhaltijan välinen oikeussuhde sekä jäljemmän luovutuksensaajan mahdollisuus ohjelmiston käyttöön. Oikeudenhaltijalla on mahdollisuus estää ohjelmistojen jälleenluovutus tekijänoikeuden ohella myös käyttöoikeussopimukseen sisältyvillä luovutuskielloilla. Oikeudenhaltija ei voi kuitenkaan luovutuskieltoehdolla lisätä tekijänoikeudellista määräysvaltaansa, vaan luovutuskieltoehtojen vaikutukset ovat osapuolten välillä. Ohjelmistojen jälleenluovutuksen sallittavuuden seurauksena on, että ohjelmistoja voidaan myydä laillisesti jälkimarkkinoilla. Tutkielmassa arvioidaan mahdollisten digitaalisten ohjelmistojen jälkimarkkinoiden taloudellisia vaikutuksia yhteiskunnallisen taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta. Viime kädessä ohjelmistojen jälkimarkkinat ovat politiikkatoimi, ja jälkimarkkinoihin liittyy todennäköisesti sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Oikeudellisesti olisi kuitenkin selkeää, että asiasta säädettäisiin nimenomaisesti lainsäädännössä.